Jätevesien muodostuminen kotitaloudessa
Kotitalouksissa käytettävä vesimäärä vaihtelee välillä 50-250 litraa asukasta kohti vuorokaudessa. Keskimääräinen vedenkäyttö on vajaat 150 litraa.
|
|
|
|
|
|
Jätevesien muodostuminen kotitaloudessa (%).
|
|
Käytännössä kaikki asunnon sisällä käytettävä vesi muuttuu jätevedeksi ja vaatii käsittelyn ennen ympäristöön johtamista. Yleensä vain nurmikoiden ja muiden istutusten kasteluun käytettävä vesi ei päädy jätevesijärjestelmään. Jätevesien käsittelyjärjestelmä on siten mitoitettava veden käytön mukaisesti. Ellei mittauksin voida luotettavasti osoittaa vähäisempää veden käyttöä, on jäteveden määräksi oletettava vähintään 150 litraa asukasta kohti vuorokaudessa.
Eri viemäröintipisteistä lähtevä jätevesi on laadultaan erilaista. Jäteveden laatua voidaan kuvata sen sisältämien lika-aineiden määrällä tai jäteveden mitatuilla ominaisuuksilla. Tärkeimpinä laadun ilmaisijoina voidaan pitää jäteveden sisältämän orgaanisen aineen määrää, jota mitataan biologisen hapenkulutuksen määränä (BOD7), fosforipitoisuutta sekä typpipitoisuutta. Tärkeitä ovat myös jäteveden sisältämän kiintoaineen määrä ja jäteveden hygieenisyys, jota voidaan mitata bakteerien määrällä.
Haja-asutuksen jätevesilainsäädäntö
Jätevesilainsäädännön tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista. Asetuksen päätavoite on lähiympäristön eli kaivojen, uimarantojen ja muiden lähivesistöjen suojelu. Myös oman terveyden takia on tärkeää huolehtia juomaveden ja vesistöjen hygieniasta.
Asetus koskee sekä uudisrakentamista että vanhojen kiinteistöjen parannuksia annetun siirtymäajan puitteissa. Vanhoilla kiinteistöillä tarvitaan parannuksia, mikäli jätevesien käsittelyjärjestelmällä ei saavuteta asetettuja vaatimuksia. Siksi tarvitaan monenlaisia menetelmiä ja laitteita, myös sellaisia, joilla voidaan täydentää ja tehostaa vanhoja järjestelmiä.
Haja-asutuksen jätevesiasetuksessa (157/2017) on orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen määrälle annettu seuraavat haja-asutuksen kuormitusluvun mukaiset ominaiskuormitukset asukasta kohti vuorokaudessa: Orgaaninen aine 50 g/hlö/vrk, kokonaistyppi 14 g/hlö/vrk ja kokonaisfosfori 2,2 g/hlö/vrk.
Sallittu enimmäispäästö ympäristöön
Asetus säätelee ympäristöön johdettavia enimmäispäästöjä (g/hlö/vrk), jotka voidaan laskea asukasta kohden määriteltyjen haja-asutuksen kuormituslukujen ja vaadittujen kuormituksen vähentämisvaatimusten avulla.
Alla on esitetty asetuksen mukaiset kuormituksen vähentämisvaatimukset sekä enimmäispäästöt ympäristöön eli ne lika-ainesmäärät, jotka jätevedessä saa olla käsittelyn jälkeen.
|
|
Orgaaninen aine, BOD7
|
Kokonaisfosfori, P
|
Kokonaistyppi, N
|
|
Alue
|
A
|
B
|
A
|
B
|
A
|
B
|
| haja-asutuksen kuormitusluku = Yhden henkilön käsittelemättömien jätevesien keskimääräinen kuormitus g/hlö/vrk |
50 |
50 |
2,2 |
2,2 |
14 |
14 |
| kuormituksen vähentämisvaatimus % |
80 |
90 |
70 |
85 |
30 |
40 |
| päästö ympäristöön enintään g/hlö/vrk |
10 |
5 |
0,66 |
0,33 |
9,8 |
8,4 |
Haja-asutuksen kuormitusluvun arvoja käytetään, jos jätevesi koostuu kaikista kotitalouden jätevesistä eli se sisältää jätevesiä keittiöstä, pesutiloista ja vesikäymälästä. Muissa tapauksissa voidaan käyttää alla olevassa taulukossa esitettyjä osuuksia:
|
Kuormituksen alkuperä
|
Orgaaninen aine, BOD7
|
Kokonaisfosfori, P
|
Kokonaistyppi, N
|
| |
g/hlö/vrk
|
%
|
g/hlö/vrk
|
%
|
g/hlö/vrk
|
%
|
|
uloste
|
15
|
30
|
0,6
|
30
|
1,5
|
10
|
|
virtsa
|
5
|
10
|
1,2
|
50
|
11,5
|
80
|
|
muu
|
30
|
60
|
0,4
|
20
|
1,0
|
10
|
|
yhteensä
|
50
|
100
|
2,2
|
100
|
14
|
100
|
Kuormituksen vähentäminen
Jätevesien aiheuttamaa kuormitusta voi vähentää myös ottamalla osan lika-aineista "talteen" jo ennen varsinaista käsittelyjärjestelmää. Lisätietoja komposti- ja kuivakäymäläratkaisuista täältä. Suositeltavin ratkaisu on vesikäymälän korvaaminen kuivakäymälällä, mutta vastaava vaikutus ko. kiinteistön lähiympäristön kannalta on myös vesikäymälävesien keräämisellä säiliöön ja kuljettamisella muualla käsiteltäväksi. Tällöin paikallisesti käsiteltäväksi jää niin sanottuja harmaita vesiä eli erilaisia pesuvesiä. Niidenkin haitattomaksi tekeminen vaatii kunnollisen käsittelyn, mutta sen teho voi olla vaatimattomampi, kuin käsiteltäessä kaikkia jätevesiä yhdessä.
| |
|
|
|
Jos jätevesijärjestelmään johdettavaa kuormitusta pienennetään, puhdistamon käsittelytehokkuus voi olla pienempi.
Kuvassa palkit esittävät tulokuormituksen suuruutta ja viivat sallittua enimmäispäästöä ympäristöön. |
|
Alla on esitetty laskelmia kuormituksen suuruudesta ja kussakin tilanteessa tarvittavasta puhdistustehosta, kun käymälän aiheuttama kuormitus on osittain tai kokonaan eroteltu.
|
Jätevesijärjestelmään johdettava kuormitus
|
Orgaaninen aine, BOD7
|
Kokonaisfosfori, P
|
Kokonaistyppi, N
|
|
Alue
|
A
|
B
|
A
|
B
|
A
|
B
|
|
Kaikki jätevedet:
BOD7 50, KP 2,2 ja KN 14 g/as/vrk
|
80 % |
90 % |
70 % |
85 % |
30 % |
40 % |
|
Virtsa otetaan talteen:
BOD7 45, KP 1 ja KN 2,5 g/as/vrk
|
78 % |
89 % |
34 % |
67 % |
0 % |
0 % |
|
Uloste otetaan talteen:
BOD7 35, KP 1,6 ja KN 12,5 g/as/vrk
|
71 % |
86 % |
59 % |
79 % |
22 % |
33 % |
|
Virtsa ja uloste talteen:
BOD7 30, KP 0,4 ja KN 1 g/as/vrk
|
67 % |
83 % |
0 % |
18 % |
0 % |
0 % |
Taulukoissa esitettyjen alueiden A ja B määritelmät:
A = alue, jolla noudatetaan jätevesien yleisiä käsittelyvaatimuksia (Ympäristönsuojelulaki 537/2014 154b §)
B = alue, jota koskevat kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä annetut vaatimukset ympäristöön johdettavien jätevesien enimmäiskuormituksesta (Haja-asutuksen jätevesiasetus 4§)