Hyppää sisältöön

Kiinteistöjen arvon tekijät ja niiden säilyttäminen

Kiinteistön sijainti on ollut suomalaisen asuinkiinteistön keskeisin arvo. Mm. alueen etäisyys keskustasta, meren läheisyys, liikenneyhteydet vaikuttavat sijainnin hyvyyteen. Myös rakennuksen arkkitehtonisella laadulla on merkityksensä. Sen kautta asuinalueet ovat saaneet erityispiirteensä. Rakennussuunnittelun yksityiskohdat ja varustelutaso luovat mielikuvaa alueiden kiinnostavuudesta.

Kiinteistön talouden ja kunnossapidon merkitys

Uuden asunto-osakeyhtiölain myötä kiinteistön suunnitelmallinen kunnossapito, korjaaminen ja perusparantaminen tulevat korostumaan kiinteistön arvon osatekijöinä ja tulevat näkymään myös asuntojen hinnoissa. On myös todennäköistä, että kiinteistön muutkin keskeiset laatutekijät kuten energiatehokkuus ja esteettömyys alkavat voimakkaammin vaikuttaa asuntojen hintoihin.

Asuinkiinteistö on kaupallinen yksikkö, joka ostaa tarvitsemansa isännöinti-, huolto-, siivous- ja muut erikoispalvelut määrittämillään palvelukriteereillä. Ostopalveluilla luodaan kiinteistössä liikkuville näkyvä kuva kiinteistöstä.

Kiinteistöpalvelujen sisältö ja laatu vaikuttavat kuitenkin toistaiseksi melko vähän suoraan kiinteistön arvoon. Tämäkin tullee muuttumaan. Omaleimaiset ja erilaiset kiinteistöt lisäävät suosiotaan. Tämä puolestaan edellyttää, että hallinto ja isännöitsijä ottavat kiinteistön ylläpidon strategiseen tarkasteluun.

Julkisivu ja auringonlasku

Alueellisessa korjaustoiminnassa voimavara

Alueellinen, kokonaisvaltainen korjaushanke ja sen yhteydessä tehtävä täydennysrakentaminen tarjoavat hyvän mahdollisuuden kiinteistön ja alueen arvon nostamiseen. Paikallisten taloyhtiöiden yksituumaisuudella voidaan saada merkittävää lisäarvoa kaikille osallisille. Tämä edellyttää kompromisseja sekä luopumista yksilöiden tai yksittäisen yhtiön omista intresseistä.

Paikallisesti on käytävä arvokeskustelua lisä- ja täydennysrakentamisen tarkoituksenmukaisesta ja alueiden todellista arvoa lisäävästä tasosta. Asumisviihtyisyys ja sosiaalinen alueellinen kestävyys ovat yhteiskunnallisten ongelmien kasvaessa tärkeitä arvoja. Kunnan näkökulmasta lisä- ja täydennysrakentaminen on kannatettavaa, kun olemassa olevan kunnallinen infrastruktuuri (yhdyskuntatekniikka) saadaan tehokkaampaan käyttöön vaihtoehtona uusien katujen, vesi- viemäri- ja energiajärjestelmien rakentamiselle.

Pitkäjänteinen omaisuudenhoito vasta tulossa

Vasta murto-osaa suomalaisesta asunto-osakeyhtiökannasta hoidetaan suunnitelmallisesti. Yhtiöiden hallituksista vain harvat ymmärtävät kiinteistöstrategian merkityksen toimintaa ohjaavana periaatteena.

Koska tavoitteita on asetettu harvoin, jakautuu kiinteistökanta erittäin hyvin hoidettuun neljännekseen, tyydyttävästi hoidettuun puolikkaaseen sekä päivästä toiseen elävään neljännekseen. Suomalaisten asuntoyhtiöiden omistajat ovat varsin erilaisia, ja yksilöiden arvomaailma, kotitalouksien rajalliset tulot sekä asukkaiden erilaiset elämänvaiheet jakavat kiinteistöjä entisestään.

Taloyhtiön on järkevää päättää, miten kiinteistöä pitkällä tähtäimellä pidetään yllä, korjataan ja kehitetään. Jos kiinteistössä on "kiinteistöstrategia", pitkän aikavälin toimintasuunnitelma, kaikki osakkaat ja asukkaat, myös uudet, ovat tietoisia yhtiön tilanteesta sekä samalla viivalla päätöksenteon suhteen. Myös käyttäjälähtöisiä välineitä kiinteistöstrategian laatimista varten alkaa olla tarjolla.

Julkaistu 30.6.2016 klo 10.13, päivitetty 1.11.2018 klo 10.42