Tyypilliset kosteus- ja homevauriot rivitaloissa

Suomalaisten rivitalojen kosteus- ja homevauriot johtuvat yleisimmin rakennusvirheistä. Melkein joka toisessa talossa on jonkinasteisia kosteusvaurioita. Joka kymmenennessä kosteusvaurio on niin vakava, että se voi johtaa terveyshaittoihin.

Rivitalo

Ennen 1950-lukua tehtiin rivitalomaisia, enimmäkseen puurakenteisia usean perheen kaksikerroksisia taloja, joiden keskellä oli huoneistoihin vievä portaikko. Näissä rakennuksissa tyypillisimmät sisäilmahaittoja aiheuttavat kosteus- ja homevauriot liittyvät kellarien seinärakenteiden läpi kulkeutuvaan kosteuteen, ryömintätilallisten alapohjien tuulettumattomuuteen ja maapohjassa olevaan mikrobikasvustoon. Vaurioita todetaan usein myös vesikaton vuotojen aiheuttamina vaurioina yläpohjarakenteissa.

Tyypillinen homevaurio on esimerkiksi uuden pelti- tai bitumihuopakaton alle jätetyissä päreissä. Ulkoseinärakenteiden ulkopuolinen lisälämmöneristäminen on usein aiheuttanut kosteusvaurioriskin alle jääneissä rakenteissa.

Kosteus ongelmana 60-luvun rivitaloissa

1960-luvulla rakennettujen rivitalojen tyypillisimpiä homevaurioita ovat mataliin perustuksiin ja lattiarakenteisiin maasta nouseva kosteus. Kosteusvauriot eivät yleensä ole havaittavissa päällepäin puukoolattujen korokelattioiden pintaosissa. Vasta rakenteiden avaaminen ja tutkiminen betonilaatan ja puurakenteiden rajapinnasta tuovat esiin lattiarakenteiden vakavat kosteus- ja home- sekä lahovauriot.

Tyypillisiä vaurioita aikakauden talojen rakenteissa ovat myös matalasta perustamisesta johtuvat ulkoseinä- ja sokkelirakenteiden kosteusvauriot. Ne aiheuttavat miltei aina koko rakennuksen laajuisia perustusrakenteiden korjauksia.

Valesokkelit vaivana 1970-luvun taloissa

1970-luvun rivitalojen tyypilliset rakennusvirheet liittyvät valesokkelirakenteissa oleviin piileviin vaurioihin. Ne ovat syntyneet kosteuden kulkeutumisesta maaperästä sokkelirakenteen läpi ulkoseinän alaosiin.

Tyypillisesti 1970-luvulla perustukset rakennettiin hyvin matalina ympäröivään maanpintaan nähden. Tällä tavoiteltiin toisaalta alapohjan ja seinän välisen liitoksen parempaa lämmöneristyskykyä ja toisaalta rakennuksen mukautumista maastoon. Maanpinnan ollessa lähes samalla tasolla sisäpuolisten lattiarakenteiden kanssa, on kosteusvaurioiden syntyminen ollut yleistä.

Huolimaton rakentaminen vaurioiden aiheuttajana

1980-luvulla rakennetuissa taloissa vauriot ovat tyypillisesti pesuhuoneiden levyrakenteissa, seinärakenteissa ja lattiarakenteissa, joskin nämä alkavat olla jo kertaalleen korjattuja. Tavallista on ollut myös puutteellinen sadevesien johtaminen poispäin rakennuksesta. Tämä on aiheuttanut perustusten kosteusvaurioita. 1980-luvun lopussa rakennukset tehtiin huolimattomasti, jolloin rakennuksista löytyy erikoisiakin rakennusvirheitä.

Uusimpien rakennusten kosteus- ja homevauriot liittyvät rakennusvirheisiin sekä märkätilojen rakentamiseen. Myös rakennusmateriaalien kostuminen rakennusaikana on aiheuttanut homevaurioita uusiin rakennuksiin.

Maaston muoto ja korkeus otettava huomioon

Rivitalojen kosteus ja homevauriot aiheutuvat useimmiten rakennusten virheellisestä korkeusasemasta ympäröivään maastoon nähden, kattovesien valumisesta perustusten vierelle, pintavesien kulkeutumisesta rakennukseen sekä salaojituksen puuttumisesta tai toimimattomuudesta.

Valtaosassa korjauksia joudutaan ensin selvittämään kosteusvaurion syy ja tekemään mittavia korjauksia liittyen rakennuksen ympäröivän maaston korkeusasemaan, salaojitukseen ja perustusten vedeneristykseen. Sen jälkeen päästään vasta korjaamaan ulkoseinä-, alapohja- ja perustusrakenteiden varsinaiset kosteus- ja homevauriot.

Julkaistu 30.6.2016 klo 10.32, päivitetty 15.1.2016 klo 10.00