Hyppää sisältöön

Tyypilliset kosteus- ja homevauriot asuinkerrostaloissa

Eri vuosikymmenillä rakennetuissa kerrostaloissa löytyy kosteus- ja homevaurioita usein märkätilojen puutteellisista kosteuseristeistä ja lattiakaivojen liitoksista. Muuttuneista rakennustavoista huolimatta vakaviakin kosteusvaurioita esiintyy vesikatoissa ja kellaritiloissa.

Iäkkäiden, 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rakennusten perustuksissa ja kellaritiloissa kosteusrasitus on tyypillisesti lähtöisin maaperästä. Vaurion aiheuttaa sisäpuolisiin rakenteisiin kulkeutuva kosteus. Syinä ovat salaojituksen puute sekä puutteelliset vedeneristykset.

Rakennusten välipohjarakenteiden lämpöeristeenä on ns. ”muha”-kerros eli lentotuhkaa, hiekkaa, turvetta, sammalta, joskus myös kutterilastua ja sahanpurua. Se on kostuessaan hyvä kasvualusta mikrobeille.

Vauriot märkätiloissa tyypillisiä 60-luvun taloissa

1960-luvun kerrostalojen kosteusriskipaikat löytyvät märkätiloista, joissa alkuperäinen lattiakaivo on valurautaa ja korokerengas kuparista. Vesi ammeeseen on johdettu puhkaisemalla kuparinen korokerengas. Läpivientien tiivisteet puuttuvat kokonaan tai ovat ajan saatossa murentuneet, ja ne päästävät vedet lattiarakenteeseen.

Valumavesi ei kuitenkaan ole aiheuttanut käyttöä haittaavaa vauriota. Haitat löytyvät alapuolisten tilojen katoista ja näkyvät maalauksen halkeiluna ja valumajälkinä. Näkyvät vauriot ovat usein pieniä, koska vesi on imeytynyt välipojan rakenteisiin jopa 50 vuoden ajan. Ammeet ja hyvät lattian kallistukset ovat pitäneet ympäröivän rakenteen kohtuullisessa kunnossa. Tilanne muuttuu, kun amme on poistettu, eikä koko rakennetta ole uusittu.

Vuotoja muovipäällysteissä

Eniten kosteusvaurioita esiintyy 1970-luvun kerrostaloissa. Märkätilojen muovipäällysteet pettävät ja liitokset lattiakaivoon vuotavat. Muovisten seinätapettien saumat eivät kuitenkaan ole merkittävä riski, jos ne ovat suihkun kohdalta ehjät.

1970-luvun tehdasvalmisteiset muovipinnoitteiset peltikylpyhuoneet ovat joissain tapauksissa vaurioituneet. Tilassa on usein seinän alareunaan sijoitettu lattiakaivo, ja kaivon liittymäkodista löytyy vaurioita. Sinänsä ratkaisu on teknisesti toimiva, ongelmia syntyy vasta kun tiloja modernisoidaan.

Puutteelliset korjaustyöt aiheuttavat haittoja

Märkätilojen suurimmat vauriot löytyvät vanhojen talojen 1980- ja 1990-luvuilla korjatuista tiloista. Usein syy vaurioon on epäonnistunut ja puutteellinen laatoitustyö. Laatoitus on saatettu tehdä rikkinäisen muovimaton päälle, tai vedeneristystä ei ole asennettu ollenkaan. Vanhat kaivot ja rikkinäiset korokerenkaat on jätetty paikoilleen ja vesi valuu rakenteeseen. 2000-luvun korjauksissa on kaivoja ja korokerenkaita jo uusittu.

Ikkunarakenteista sisäilmahaittoja

Elementtirakentamisen alkutaipaleella, vuosina1960- 1980 rakennettujen kerrostalojen julkisivujen pinnoitteissa on korroosiovaurioita ja lämmöneristeitä ja kiinnitysteräksiä korjataan. Elementtisaumat pettävät ja sadevedet pääsevät seinärakenteisin. Lämmöneristyskerroksesta löytyykin usein mikrobikasvustoa, mutta harvoin siitä aiheutuu sisäilmahaittoja.

Sisäilmahaitat aiheutuvat tavallisimmin ikkunarakenteen liittymäkohdissa, joista homemikrobit pääsevät sisäilmaan. Puutteellinen korvausilman saanti edesauttaa sisäilman pilaantumista.

Kylmien ullakoiden rakentaminen asuintiloiksi, materiaalivalinnat ja niiden asentaminen väärin ovat aiheuttaneet ja piilottaneet useita kosteusvaurioita.

Ilmanvaihto riskinä

Rakennevaurioita suurempi haitta kerrostaloissa on kuitenkin puutteellinen ilmanvaihto. 1960-luvulle saakka oli käytössä vain painovoimainen ilmanvaihto. Seinissä olleet tuloilma-aukot tukittiin sisäremonteissa esteettisistä syistä. Näin syntyi ilmavuotoja jopa vaurioituneista rakenteista.

Koneellisen poiston ja puuttuvien tuloilmaventtiilien myötä tilanne ei juuri parantunut. Nykyisissä taloissa, joissa tuloilmaventtiilit ovat käytössä, on koneellisen poiston teho usein liian heikko. Puutteellinen ja vajaa ilmanvaihto ei poista märkätilojen kosteutta riittävän nopeasti ja tehokkaasti, eikä sisäilma asunnossa vaihdu riittävästi.

Julkaistu 30.6.2016 klo 10.32, päivitetty 26.10.2015 klo 13.46