Rakennuksessa on syytä epäillä homevaurioita, jos tiloissa oleskelu aiheuttaa silmien kirvelyä, ylähengitysoireita, nenän tukkoisuutta, iho-oireita, päänsärkyä, muuta poikkeavaa ärsytysoireilua tai flunssaan viittaavaa jatkuvia yleisoireita.
Kodin sisäilmaongelmaa voi epäillä, jos edellä mainittuja oireita koetaan vain kotona ja töissä tai muualla ollessa oireet helpottavat tai poistuvat. Ongelmalliseksi oireilun seuraamisen tekee se, että samankaltaisia oireita koetaan normaalina flunssakautena.
Monenlaista oireilua
Mikrobiologisen altisteiden muuttumisen myötä altistuneiden henkilöiden oireilu muuttuu. Ärsytysoireiden jälkeen ilmaantuu toistuvia ja pitkittyneitä hengitystieinfektioita sekä tulehduskierteitä, joihin lääkehoito auttaa huonosti. Jossain vaiheessa oirekuvaan saattaa tulla allergia- ja astmaoireita, allergista nuhaa ja silmä- ja iho-oireita. Joillain henkilöillä jo alle vuoden oleskelu kosteusvaurioituneessa rakennuksessa riittää pysyvän, jopa vakavan altistumisen syntyyn.
Vauriorakennuksille on tyypillisestä maakellarimainen, tunkkainen ja hieman imelä haju. Homeen haju on selvä merkki rakennuksessa piilevästä kosteus- ja homevauriosta. Aina ei hajua ole, eivätkä kaikki sitä edes haista.
Haju paljastaa
Haju on viesti kodin tai työpaikan kosteus- ja homevaurioista. Homeen hajun voi havaita myös homevaurioituneesta rakennuksesta tuodussa irtaimistossa. Erityisen helposti haju tarttuu tekstiileihin, papereihin, kirjoihin, muovipusseihin yms. huokoisiin materiaaleihin.
Homeen haju kulkeutuu rakennuksen sisäilmaan erilaisista vuotoilmareiteistä. Lattian ja seinän liittymäkohdat jalkalistan takana, sähkö- ja antennirasiat ulkoseinällä, ikkunan ja ulkoseinän liittymäkohdat, sekä kaapistojen alla olevien viemäri- tai putkiläpivientien kohdat on syytä tarkistaa.
Kosteus piilee lattiarakenteissa
Usein kosteusvaurio sijaitsee lattiarakenteissa tai seinän sisäosissa, silloin kosteus- tai homevaurioista ei ole rakenteiden pintaosiin havaittavissa minkäänlaisia merkkejä.
Maaperän soratäyttökerroksissa on yleensä aina jonkin verran homekasvua. Kasvun aiheuttamat epäpuhtaudet ja hajut kulkeutuvat asunnon sisälle juuri vuotoilmareittien kautta. Tyypillisesti haju kulkeutuu asuntoon ryömintätilallisten ja matalaperusteisten alapohjarakenteiden liittymistä seinärakenteisiin.
Rakenteen pintaan kehittyvät tummat homepilkut saattavat olla merkki sen sisällä olevasta kosteus- ja homevauriosta. Tavallisisimmin homepilkkuja havaitaan pesuhuoneen laattasaumoissa. Näistä ei normaalisti ole tilojen käyttäjille tai rakenteille haittaa. Sen sijaan, jos homepilkkuja havaitaan esimerkiksi pesuhuoneen vastaisen huoneen seinällä, on heti aloitettava vaurioiden syyn selvitys.
Huomio takaseinien kuntoon
Vaikka näkyvää homekasvustoa tai -pilkkuja ei rakennuksissa havaita, on silti syytä kiinnittää huomio ulkoseinää tai märkätiloja vasten olevien kaapistojen ja komeroiden takaseinien kuntoon. Näissä kohdissa kosteus tiivistyy kylmänä vuodenaikana tuulettumattoman komeron ja seinän väliin ja aiheuttaa homekasvustoa.
Kosteusvaurio aiheuttaa rakennuksen sisäpinnoitteisiin yleensä aina pinnoitevaurioita, joista tyypillisimmät ovat kupruilu, turpoaminen, värjääntyminen, tasoite- ja tiilipintojen hilseily tai irtoaminen esimerkiksi lattianrajasta seinien alaosista. Tiili- ja betonirakenteiden pinnoilla näkyvä, lähes valkoinen, nukkamainen ja pinnasta hieman ulkoneva härmä on yleensä kalkki- ja suolakiteitä. Tämä ns. kalkkihärmä on viite rakenteen kostumisesta ja rakenteen kuivumisesta härmän suuntaan päin. Jos härmää havaitaan rakennuksen sisätiloissa, on kyseessä aina merkki kosteusvaurioista. Ulkoseinän tiilipinnan säännöllinen härmääntyminen kevättalvella voi olla merkki seinärakenteen sisällä olevista homevaurioista.
Vaurion aiheuttaja poistettava
Kosteus, ravinto ja lämpötila säätelevät homekasvustoa, joten suotuissa olosuhteissa pintarakenteisiin tai rakenteiden sisälle voi muodostua näkyvä homekasvusto jo kahdessa vuorokaudessa. Rakenne voi kastua suorasta valumavedestä, putkivuodosta tai lämpövuodosta.
Kosteusvauriokorjauksia tehtiin 1990 ja 2000 -luvuilla liian usein puutteellisilla tiedoilla ja taidoilla. Kosteusvaurioiden korjauksissa keskityttiin vain kastuneiden materiaalien pinta kuivaamiseen tai osittaiseen uusimiseen. Saman kosteusvaurion aiheuttamia homevaurioita on korjattu useaan kertaan, koska aikaisemmin ei ole osattu korjata oikein.