Lisärakentamisella rahoitusta suuriin peruskorjauksiin?

Suuri osa Suomen rakennuskannasta on tulossa tekniseen 40-50 vuoden peruskorjausikään. Jo pelkästään vesi- ja viemärijärjestelmiin ja julkisivuihin liittyvä korjaustarve on maamme historiassa ennen näkemätön. Lisärakentaminen on yksi mahdollisuus rahoittaa osa peruskorjauskustannuksista. Lisärakentamisella voidaan myös parantaa rakennuksen energiatehokkuutta, tiivistää kaupunkirakennetta ja kohentaa rakennusten ja alueen toiminnallisuutta ja ilmettä.

Rakentamalla alueelle lisää erilaisia asuntoja monipuolistetaan asukaskantaa ja saadaan alueelle lisää asukkaita. Tämä voi lisätä lähipalveluiden kannattavuutta ja monipuolisuutta.

Kunnan näkökulmasta täydennys- tai lisärakentaminen tuo taloudellisia säästöjä koska se tiivistää yhdyskuntarakennetta, tehostaa kunnallisen yhdyskuntatekniikan hyödyntämistä ja lisää joukkoliikenne- ja muiden palveluiden käyttöä. Yhteiskunta ja luonto hyötyvät siitä ettei uutta infrastruktuuria ja palveluita tarvitse rakentaa ja liikenteen päästöjä kasvattavaa yhdyskuntarakenteen hajautumista voidaan hidastaa.

Lisärakentaminen lisää rakennuksen kerrosalaa joko rakennuksen sisä- tai ulkopuolelle. Esimerkiksi ullakon muuttaminen asuinhuoneistoiksi, kerrosten lisääminen tai hissin rakentaminen ovat lisärakentamista. Täydennysrakentamiseen puolestaan sisältyy myös rakentaminen jo rakennetulla alueella sijaitsevalle tyhjälle tontille.

Lisä- ja täydennysrakentaminen on globaali kehitystrendi. Tiiviimmässä kaupunkirakenteessa tarvitaan vähemmän energiaa, jolloin ympäristöä kuormitetaan vähemmän. Suomessa on rakennettu hyvin väljästi: meillä taajamassa asuu neliökilometrin alueella noin 600 ihmistä, kun vastaavat luvut ovat Ruotsissa 1 400 ja Norjassa 3 000.

Suomen yhdyskuntarakenne on hajautunut. Hajautuneessa kaupunkirakenteessa
liikenteen määrä on suurempaa ja infrastruktuurin käyttö tehottomampaa tiiviiseen
kaupunkirakenteeseen verrattuna. Suomella on tavoitteena vähentää hiilidioksidipäästöjä 80 % vuoden 1990 päästötasosta vuoteen 2050 mennessä. Lisärakentamisella voidaan edesauttaa tavoitteen saavuttamista, koska tiiviimmässä kaupunkirakenteessa voidaan esimerkiksi hyödyntää helpommin joukkoliikennettä. Lisäksi rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa lisärakentamisen yhteydessä, ja vähentää sitä kautta hiilidioksidipäästöjä.

Julkaistu 30.6.2016 klo 10.25, päivitetty 15.1.2016 klo 14.06