Parvekelasitus yleistyy

Vanhojen parvekkeiden lasittaminen on yleistynyt 1980-luvun lopulta alkaen. On haettu sääsuojaa ja haluttu parantaa parvekkeiden käytettävyyttä uusien kerrostalojen parvekkeita vastaaviksi. Myös kunnossapidon helpottuminen on yksi lasituksen peruste.

Parvekelasitus

Rakennusten ulkoasun ja luonteen kannalta vanhojen parvekkeiden lasitus vaatii huolellista harkintaa, koska julkisivun jäsentely muuttuu. Eräs lasituksen toteuttamiseen vaikuttava tekijä on ilmanvaihdon korvausilmareittien säilyminen. Julkisivun muuttaminen, ja siten myös parvekelasitus, on tilanteesta riippuen luvanvarainen toimenpide, josta on neuvoteltava rakennusvalvontaviranomaisen kanssa.

Lupa-asiat kuntoon

Kunnallisilla viranomaisilla on yleisiä tai tiettyjä alueita koskevia rakentamistapaohjeita. Niitä noudattamalla on mahdollista neuvottelujen jälkeen toteuttaa lasitus myös ilman lupaa. Tämä on tyypillistä 1970-luvulla rakennettujen talojen sisäänvedettyjen parvekkeiden lasitushankkeissa.

Osittain tai kokonaan ulkonevien parvekkeiden lasitus edellyttää aina toimenpidelupaa, sama koskee myös kahdelta sivulta avoimia kulmaparvekkeita. Näistä kannattaa neuvotella viranomaisen kanssa jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa.

Kulttuurihistoria huomioiden

Kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokkaiden rakennusten parvekkeiden lasittaminen on mahdollista vain poikkeustapauksissa. Rakennuksen ylimpiä parvekkeita on lähes mahdotonta lasittaa, ellei niillä ole kattoa tai kiinteää katosta. Mikäli parvekkeiden kattamiseksi löydetään rakennuksen ulkoarkkitehtuuriin sopiva ratkaisu, voidaan toimenpidelupa myöntää.

Eri aikakausien parvekkeiden lasitusmahdollisuudet

Asuntokohtaiset parvekkeet yleistyivät 1930-luvulla. Aina 1960-luvulle asti parvekkeet olivat pienehköjä kooltaan ja yleensä rakennusrungosta ulkonevia.

Lasitusmahdollisuudet ovat kaikkein heikoimmat ulokeparvekkeissa, jotka ovat kolmelta sivultaan auki. Kahdelta sivultaan avoimien tai osittain sisäänvedettyjen parvekkeiden kohdalla lasitus ei usein ole luontevaa rakennuksen arkkitehtonisen asun kannalta. Myös ajankohdan parvekkeissa käytetyt yksityiskohdat ovat vaikeasti sovitettavissa lasitusjärjestelmiin. Hankkeeseen ryhdyttäessä on selvitettävä ensin lasituksen soveltuvuus yhdessä viranomaisten kanssa.

1960-luvulta lähtien yleistyi rakennustapa, jossa parvekkeet vedettiin rakennusrungon sisään tai sovitettiin osaksi julkisivujärjestelmää. Samalla parvekkeet suurentuivat.Tämän tyyppisten parvekkeiden lasitusmahdollisuudet ovat hyvät, ja ne voidaan tietyin ehdoin lasittaa jopa ilman rakennus- tai toimenpidelupaa.

1980-luvulla parvekkeet vakiintuivat osaksi asunnon oleskelutiloja. Parhaimmillaan ne mitoitettiin ruokailuryhmälle sopiviksi. Parvekkeet ovat joko lasitettuja tai niissä on mahdollisuus parvekelasitukselle. Yleensä tämä on jo huomioitu rakennusluvassa. Osakkaat voivat tällöin toteuttaa lasituksia taloyhtiön luvalla. Taloyhtiö huolehtii siitä, että lasituksen ulkonäkö koko talossa on yhtenäinen.

Lasitushanke suunnitellaan koko talolle

Lasitushanke kannattaa suunnitteluttaa koko taloyhtiötä varten toteutettavaksi kerralla tai vaiheittain osakkaiden halukkuuden mukaan. Tällöin saadaan paitsi jaettua suunnittelukustannukset myös varmuus yhtenäisen lopputuloksen syntymisestä. Tämä koskee erityisesti taloja, joissa on osittain tai kokonaan ulkonevat parvekkeet. Valittua lasitusjärjestelmää suositellaan käytettäväksi johdonmukaisesti taloyhtiön kaikissa lasitettavissa parvekkeissa.

Taloyhtiössä kartoitetaan ensin halukkuus parvekkeiden lasittamiseksi. Päätös parvekkeiden lasituksesta tehdään aina yhtiökokouksen yhteydessä. Lasitukset suunnitellaan ottaen huomioon talon yksilölliset lähtökohdat. Lasitushankkeeseen valittu suunnittelija on yhteydessä rakennusvalvontavirastoon heti hankkeen alkuvaiheessa.

Huomiota talon yksityiskohtiin

Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota talon ominaispiirteisiin ja yksityiskohtiin. Myös parvekerakenteiden kantavuus on tarkistettava ja tutkittava yhdessä paloviranomaisen kanssa, jotta tiedetään heikentääkö lasitus rakennuksen paloturvallisuutta. Lisäksi on tarkistettava, ettei lasitus häiritse ilmanvaihtojärjestelmää.

Taloyhtiön suostumuksella voi myös yksittäinen osakas toteuttaa lasituksen ja hakea siihen lupaa. Tämä on luontevaa silloin, kun lasituksen toteuttaminen on lähtökohtaisesti helppoa eli kun parveke on kokonaan sisään vedetty tai ns. nauhaparveke. Jos talossa on aiempia lasituksia, on suositeltavaa käyttää samaa lasitusjärjestelmää.

Julkaistu 30.6.2016 klo 10.17, päivitetty 13.1.2016 klo 14.39