Hyppää sisältöön

Julkisivukorjaus on monivaiheinen hanke

Julkisivun korjaushanke voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen, jotka ovat esiselvitys, valmistelu ja toteutus. Esiselvitysvaiheessa tehdään tarvittavia tutkimuksia kuten esimerkiksi betonirakenteiden tai rapattujen pintojen kuntotutkimuksia, haitta-ainekartoituksia tai mikrobikartoituksia. Samalla selvitetään rakennuksen ominaispiirteisiin kuten alkuperäiseen väriin, materiaaleihin tai käytettyyn tekniikkaan liittyviä tekijöitä. Ne saattavat vaikuttaa myöhemmin valittaviin teknisiin ratkaisuihin tai julkisivun väritykseen.

Rakennustelineet

Elinkaarikustannukset vertailussa

Toteutuksen valmisteluvaihe jakautuu hankesuunnitteluun, luonnossuunnitteluun, toteutussuunnitteluun ja urakan kaupalliseen valmisteluvaiheen. Hankesuunnitteluvaiheessa käsitellään esiselvityksistä saadut tiedot. Näin tiedetään, minkälaisista kokonaisuuksista korjaushanke muodostuu ja minkälaisia vaihtoehtoja on tarjolla.

Hankesuunnittelussa laaditaan korjausvaihtoehdoista alustavat kustannusarviot, arvioidaan vaihtoehtojen käyttöikää sekä niihin liittyviä käyttö- ja huoltokustannuksia.

Näiden perusteella luodaan elinkaarikustannusarviot, jotta erilaisia vaihtoehtoja voidaan vertailla taloudellisesti luotettavin perustein. Välitön korjauskustannus on harvoin hyvä vertailuperuste.

Korjausten laatuvaatimukset huomioitava

Pienissä hankkeissa hanke- ja luonnossuunnittelu limittyvät. Luonnossuunnittelussa voidaan vertailla teknisesti toisistaan poikkeavia ratkaisuja. Samalla käynnistyy myös arkkitehtisuunnittelu.

Luonnossuunnitteluvaiheen perusteella valitaan yleensä yksi toteutusvaihtoehto, josta laaditaan toteutussuunnitelmat. Arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan laatimien piirustusten ja työselostusten avulla valittu vaihtoehto kuvataan mahdollisimman tarkasti. Lisäksi otetaan kantaa korjausten laatuvaatimuksiin – tämä on erityisen tärkeää toteutusvaiheen valvonnan näkökulmasta.

Neuvotteluissa varmistetaan yhteisymmärrys

Kun tekninen asiakirjamateriaali on laadittu urakan kaupallisessa valmisteluvaiheessa, se lähetetään yhdessä muiden asiakirjojen kanssa etukäteen valikoiduille urakoitsijoille urakkalaskentaa varten. Urakoitsijoiden valinnassa on syytä kiinnittää huomiota urakoitsijan taloudelliseen asemaan sekä referensseihin, ja siten kykyyn suoriutua korjaushankkeesta.

Urakkatarjousten perusteella valitaan urakoitsijat, joiden kanssa käydään tarjousneuvottelut. Neuvotteluiden tarkoitus on varmistaa, että hankkeen sisällöstä on saavutettu yhteisymmärrys ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Laatuvaatimukset kirjataan

Toteutusvaiheessa urakka toteutuu suunnitelmien mukaisesti asiantuntevan ja kokeneen rakennusteknisen valvojan johdolla. Valvojan rooli on tärkeä, sillä huonolla valvonnalla hyvätkin suunnitelmat saattavat menettää merkityksensä. Toisaalta hyväkään valvoja ei pysty vaikuttamaan lopputulokseen, ellei hankkeesta ole kunnollisia suunnitelmia ja niihin kirjattuja laatuvaatimuksia.

Korjausrakentamisessa on tavallista, että huolella tehdyistä esiselvityksistä huolimatta paljastuu rakenteita purettaessa uusia vaurioita, joita ei suunnittelussa ole voitu ottaa huomioon. Tämän takia korjaushankkeissa on aina hyvä varautua lisä- ja muutostöihin lisäämällä urakkasummaan noin 5 – 10 prosentin lisätyövaraus.

Julkaistu 30.6.2016 klo 10.16, päivitetty 14.1.2016 klo 10.23