Hyppää sisältöön

Julkisivukorjauksella energiatehokkuutta

Julkisivuja

Kun julkisivukorjausten yhteydessä parannetaan lämmöneristystä, tarkoitetaan sillä usein toimenpiteitä vanhan julkisivupinnan peittävän korjauksen yhteydessä. Peittävässä korjauksessa tyypillinen lisäeristepaksuus on noin kymmenen senttiä, joka esimerkiksi 1970-luvulla valmistuneessa betonirakenteisessa kerrostalossa kaksinkertaistaa seinärakenteen eristepaksuuden. Käytettävä eriste ja eristepaksuus tulee kussakin tilanteessa optimoida rakennuksen ja hankkeen asettamien reunaehtojen mukaan.

Peittävä korjaus – lisälämmöneristeellä tai ilman sitä – muuttaa aina sekä rakennuksen ulkonäköä että sen rakennus- ja kosteusteknistä toimivuutta. Asiantuntijoiden apu on siksi välttämätöntä korjaushankkeen suunnittelussa.

Kustannusvaikutusta voidaan arvioida

Lisälämmöneristäminen voidaan tehdä myös julkisivurakenteen uusimisen yhteydessä. Silloin uuteen julkisivurakenteeseen kannattaa asentaa paksummat tai tehokkaammat lämmöneristeet. Uusi julkisivupinta rakennetaan tarvittaessa ulommas seinärakenteesta. Voidaan myös käyttää ohuempia julkisivumateriaaleja, jolloin ulkoseinän kokonaispaksuus ei välttämättä kasva suoraan suhteessa uuden eristekerroksen paksuuteen.

Laskennallisesti arvioiden kolmenkymmenen vuoden tarkastelujaksolla lisälämmöneristyksellä tehtävä peittävä korjaus on kohteesta riippuen elinkaarikustannuksiltaan 10–20 prosenttia edullisempi kuin säilyttävä korjaus. Tällöin oletetaan, että energian hinta pysyy nykyisellä tasollaan. Lisälämmöneristeen lasketut takaisinmaksuajat ovat tarkastelussa kohtalaisen pitkiä, usein yli 50 vuotta. Jos taas oletetaan energian hinnan tulevaisuudessa nousevan, lisälämpöeristetyn rakenteen etu kasvaa.

Elinkaarikustannukset riippuvat kohteesta

Useimmiten peittävään korjausratkaisuun päädytään julkisivurakenteen korjaustarpeen perusteella. Silloin lisälämmöneristeen tuoma säästö lämmityskustannuksissa on tähän vaihtoehtoon sisältyvä ylimääräinen etu. Elinkaarikustannukset ja takaisinmaksuajat sekä tekniset ratkaisut ovat aina kohdekohtaisia, ja ne edellyttävät asiantuntijan laatimia laskelmia.

Julkisivuyhdistys ry:n teettämässä, keväällä 2010 valmistuneessa tutkimuksessa todetaan noin 40 asuinkerrostalokiinteistöstä tehdyn selvityksen perusteella, että 50–70 millin lisälämmöneristekerroksilla saavutetaan keskimäärin 10 prosentin säästö energiankulutuksessa. Lisälämmöneristyksen toimivuus ja eristekerroksen vahvuus on kussakin tilanteessa kuitenkin selvitettävä erikseen.

Kun lisälämmöneristeen asentamisen ja ikkunoiden uusimisen jälkeen on tehty tavanomaiseen huoltoon kuuluvat lämmitys- ja ilmastointi-järjestelmien tasapainotukset ja säädöt, on energiankulutuksessa saavutettu 15 prosentin säästö. Energiatehokkuuteen tähtäävissä julkisivukorjauksissa onkin ehdottoman tärkeää tehdä talotekniikan säätötoimenpiteitä.

Julkaistu 30.6.2016 klo 10.16, päivitetty 16.11.2016 klo 15.19