Hyppää sisältöön

Huoneistosaunan toteuttaminen

Huoneistosauna on välittömästi asuinhuoneistoon liittyvä sauna. Jos uusi sauna toteutetaan nykyisellään kuivaan huonetilaan, puututaan huonetilan nykyisiin vesieristeisiin tai ilmanvaihtoon, tai rakennetaan uusi savuhormi, edellytetään rakennuslupaa. Nykyisen saunatilan korjaamiseen riittää ilmoitus ja lupa taloyhtiöltä. Myöskään elementti­rakenteiseen ns. kylpyhuonesaunaan ei tarvita rakennuslupaa, vaan ilmoitus riittää. Se on tavallaan kalusteen omainen ja sille riittää kylpyhuoneen normaali ilmanvaihto ja kosteuseristys.

Esteettömyys lisää käytettävyyttä

Laudepituutta henkilöä kohden on hyvä varata n. 600 mm ja hyvät lauteet ovat tarpeeksi pitkät myös loikoiluun. Kiukaan ympärille tehty tukeva kaide estää horjahtamisen kiukaan päälle ja toimii samalla myös jalkatukena. Kiukaan edellyttämät suojaetäisyydet palava-aineisiin rakennusosiin otetaan mitoituksessa huomioon. Saunan sisäkorkeuden on yleensä oltava tällöin vähintään 2100 mm. Liikuntaesteisyys voidaan pienissäkin saunoissa toteuttaa esim. käyttämällä nostettavia tai irrotettavia laudetasoja, jolloin pyörätuolillakin mahtuu saunomaan.

Hyvin suunnitellussa saunassa lauteet ja niiden alusta on helppo puhdistaa. Ylös nostettavat tai kokonaan irrotettavat lauteet helpottavat myös lattian pesua. Kaikenlaisia lattiakiinnityksiä tulisi välttää, ettei lattian vesieristettä läpäistä. Näin ollen lauteet tuetaan mieluiten seinästä.

Sähkökiuas on energiasyöppö

Sähkökiuas on teholtaan kodin ylivoimaisesti suurin sähkölaite ja suuri sähkönkuluttuja.

Vanhaa asuntoa remontoitaessa kannattaakin miettiä, onko oma sauna todella tarpeen vai onko mahdollisesti taloyhtiön sauna riittävä.

Kiukaat jaetaan lämmitystavan mukaan jatkuva- ja kertalämmitteisiin kiukaisiin sekä lämmitystekniikan mukaan puu- ja sähkökiukaisiin. Erilaisilla kiukailla on myös erilaiset ympäristövaikutukset. Kiukaita on myös hyvin erimallisia ja -tehoisia. Kiukaan tehovaatimukseen vaikuttaa ensisijaisesti saunan tilavuus, mutta myös lasi- ja kivipintojen määrä löylyhuoneessa.

Puukiuas lämmitetään uusiutuvalla ja yleensä kotimaisella polttopuulla. Haittapuolena ovat pienhiukkaspäästöt, joita voidaan vähentää puhtaalla palamisella. Palamista edesauttaa se, että puut ovat kuivia ja ne sytytetään hyvin. Markkinoille on tullut myös ympäristö­ystävällisempiä kiukaita, joissa on saatu oleellisesti pienennettyä häkä- ja hiukkaspäästöjä sekä puun kulutusta tavalliseen puulämmitteiseen kiukaaseen verrattuna. Puukiukaaseen voidaan yhdistää vesikattila, jolloin lämmin vesi saadaan samalla kun kiuas lämmitetään. Puukiuas edellyttää kuitenkin savuhormia, joten se on mahdollinen yleensä vain pientaloissa.

Sähkökiukaat ovat jatkuvalämmitteisiä kiukaita, joissa lämpö tuotetaan sähkövastuksilla ja varataan kivimassaan. Kiukaan sähkönkulutukseen vaikuttavat saunojien määrä, saunomistiheys, saunan eristys, pintamateriaalit sekä saunomislämpötila.

Yli puolet kiukaan sähkönkulutuksesta menee saunan esilämmitykseen ja loput löylyjen ylläpitoon. Ns. aina valmis tai heti valmis -kiukaissa pidetään koko ajan peruslämpö. Vain jos saunotaan yli 5 kertaa viikossa, hyvin lämpöeristetty jatkuvasti käyttövalmis kiuas on energiataloudellinen ratkaisu. Sen muhimistehon tuottamaa lämpöä voidaan hyödyntää märkätilojen lämmityksessä.

Uudenlaisia kiukaita on tullut markkinoille. Sekä puu- että sähkökiukaita saa myös ns. kivitorneina, joissa lämpö varataan teräsverkon sisällä olevaan kivimassaan. Myös vuolukivilevyä käytetään lämmön varaamiseen. Vuolukivikiuas säästää energiaa mm. koska sitä ei lämmitetä yhtä kuumaksi kuin perinteisiä kivikiukaita. Näiden kiukaiden etu on myös se, että lähes lattiaan asti ulottuva löylypinta lämmittää saunan melkein lattianrajasta kattoon, joten laudekorkeus voidaan tarvittaessa mitoittaa alemmas.

Sähkösaunassa raitisilma otetaan sisään kiukaan yläpuolelta ja poistoilman aukko on lähellä lattiaa. Vääränlainen ilmastointi kasvattaa saunan sähkölaskua. Hyvin toteutettu ilmanvaihto taas auttaa pitämään tasaisen lämpötilan, jolloin kiukaan termostaatti voidaan säätää pienemmälle hyvistä löylyistä tinkimättä.

Materiaalitehokkuus

Huoneistossa olevaa saunaa ei yleensä kannata siirtää toiseen paikkaan, vaan hyödyntää olemassa olevia rakenteita ja materiaaleja mahdollisuuksien mukaan.

Saunatiloissa vesihöyryn paine, suuri sisä- ja ulkolämpötilan ero sekä saunan ajoittainen käyttö asettavat saunan rakennusosille poikkeavia vaatimuksia. Saunaa ympäröivät rakenteet tulee eristää vedeltä ja kosteudelta niin ettei rakenteissa tai niitä ympäröivien tilojen seinäpinnoissa synny vaurioita.

Seinäverhouksen säilyminen lahoamatta edellyttää, että saunan kostea ilma pääsee tuulettumaan pois verhouksen takaa. Seinässä on suositeltavaa käyttää vaakapanelointia, jolloin seinän alareunassa mahdollisesti tummuva panelointi on helppo vaihtaa. Puista seinäverhousta ei viedä lattiaan asti, vaan n. 10-15 cm päähän lattiasta. Myös saunan oven karmit katkaistaan n. 15 cm lattiasta.

Saunan panelointiin ja lauteisiin käytetään vähäoksaista, vähäpihkaista ja huokoista sekä ensisijaisesti kotimaista puuta. Sopivia puulajeja ovat haapa, (terva)leppä, kuusi tai abachi. Lämpökäsiteltyä haapa ja tervaleppä ovat sopivia, halutaan tummemman sävyinen sauna­tila. Seinät ja lauteet voidaan käsitellä saunatilaan sopivalla värillisellä tai värittömällä suojakäsittelyllä, jolloin niiden puhtaana pitäminen on helpompaa.

Julkaistu 30.6.2016 klo 10.23, päivitetty 6.8.2019 klo 9.59