Hyppää sisältöön

Vastuut ja tehtävät mitoitettava oikein

Korjaushanke on projektiluonteinen työ, jolla on selkeä tavoite, aikataulu ja budjetti. Jotta tavoitteet saavutetaan, on tärkeää, että projektiin osallistuvilla on selkeästi määritellyt tehtävät ja vastuut. Vastuista on sovittava etukäteen, ei vasta mahdollisen ongelmatilanteen ilmaantuessa.

Projektiorganisaatio tulee mitoittaa projektin koon mukaisesti. Säästäminen projektinjohtajan ajasta voi helposti kostautua kokonaiskustannuksissa.

Rakennuttaja vastaa kokonaisuudesta

Rakennuttajalla eli asunto-osakeyhtiöllä on korjaushankkeessa useita vastuita. Vaikka osan vastuista voi siirtää asiantuntijoille, on taloyhtiö korjaushankkeeseen ryhtyvänä aina vastuussa kokonaisuudesta.

Taloyhtiön tärkeimpiä vastuita ovat

  • riittävien lähtötietojen hankkiminen. Korjaushanketta käynnistettäessä tulee olla käytössä muun muassa asemakaavan ja viranomaissäädösten asettamat reunaehdot korjaus- ja muutostöille, alkuperäiset suunnitelmat, aiemmin tehdyt tutkimukset ja selvitykset sekä korjaushistoria. Tilaajan vastuulla on myös, että selvitetään korjaustyön mahdolliset vaikutukset rakennuksen kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin sekä tunnetaan korjattavien rakenteiden sisältämät haitalliset aineet, kuten asbesti tai kivihiiliterva.
  • riittävän asiantuntemuksen hankkiminen korjaushankkeeseen. Isännöitsijän aika tai tekninen osaaminen ei aina riitä korjaushankkeiden koordinoimiseen eikä se yleensä kuulu isännöintisopimukseen. Taloyhtiölle helpoin tapa huolehtia vastuistaan on kiinnittää korjaushankkeeseen rakennuttajakonsultti ja pätevät suunnittelijat sekä muut tarvittavat asiantuntijat.
  • oikea-aikainen päätöksenteko. Asunto-osakeyhtiössä kukaan ei tee päätöksiä taloyhtiön puolesta. Konsulttien tehtävä on auttaa ja tukea päätöksenteossa, mutta taloyhtiön hallitus tai yhtiökokous tekee päätökset. Yksi syy korjaushankkeiden aikataulujen ja budjettien pettämiseen voi olla, että päätöksiä ei uskalleta tehdä riittävän ripeästi. Korjaustyön viivästyminen nostaa usein kustannuksia.
  • riittävän vuorovaikutuksen varmistaminen asukkaiden ja osakkaiden kanssa. Osakkaat osallistuvat päätöksentekoon mm. yhtiökokouksissa, jolloin heillä pitää olla riittävästi tietoa vaihtoehdoista ja niiden hyödyistä, haitoista ja riskeistä. Taloyhtiö voi huolehtia korjaustyöhön liittyvästä viestinnästä itse tai sitä voi hoitaa isännöitsijä, mutta luontevimmin viestintä istuu osaksi projektinjohtajan tehtäviä, koska hän on yleensä parhaiten perillä työn etenemisestä.

Myös valmisteluvaiheen vastuista huolehdittava

Joskus korjaushanke ymmärretään taloyhtiössä vain korjaustyöksi. Ennen kuin itse korjaustyötä päästään tekemään, joudutaan kuitenkin tekemään paljon töitä mm. hankesuunnittelu-, suunnittelu- ja korjaustyön valmisteluvaiheissa. Myös näissä vaiheissa on vastuita, joista tulee huolehtia. Osa vastuista on viranomaisen määrittelemiä, kuten pääsuunnittelijan ja turvallisuuskoordinaattorin vastuut. Lisäksi on suunniteltava työmaajärjestelyt, turvallinen kulku rakennukseen sekä muut asiat, jotka voivat haitata asumista rakennustyön aikana. Nämä ovat pakollisia mm. rakennuslupaa edellyttävissä töissä, mutta järkeviä kaikessa korjausrakentamisessa. Mikäli tehtäviin ei erikseen nimetä henkilöitä, on vastuu aina rakennushankkeeseen ryhtyvällä eli taloyhtiöllä.

Julkaistu 30.6.2016 klo 10.15, päivitetty 1.11.2018 klo 11.51