Kaukolämpöön siirtyminen

Kaukolämpö tuotetaan lämpö- tai voimalaitoksissa, joista se johdetaan kaukolämpöverkostoa pitkin taloyhtiön lämmönjakokeskukseen. Kaukolämpö tuottaa rakennusten lämmityksen ja lämpimän käyttöveden.

Kaukolämpö sopii sekä uuteen että saneerattavaan kiinteistöön, jos kaukolämpöverkko on kiinteistön lähellä. Esimerkiksi öljystä kaukolämpöön siirtyminen on helppoa, koska kiinteistössä on jo valmiina vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Myös ilmakiertoisesta lämmityksestä on helppo siirtyä kaukolämpöön.

Kaukolämmön tuotanto

Kaukolämpöä tuotetaan yleensä lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa tai pienemmissä lämpökeskuksissa. Polttoaineina ovat maakaasu, kivihiili, turve, öljy sekä enenevässä määrin puu ja muut uusiutuvat energialähteet, kuten biokaasu. Myös teollisuudesta ylijäävä lämpö tai kaatopaikkojen biokaasujen poltto voivat olla kaukolämmön lähteinä.

Kaukolämmön saatavuus kannattaa selvittää paikalliselta kaukolämpöä myyvältä yritykseltä.

Mitä laitteita tarvitaan?

Kaukolämpö otetaan vastaan lämmönjakokeskuksessa, jossa on lämmityksen ja käyttöveden lämmönsiirtimet ja mahdollisesti myös ilmanvaihdon lämmönsiirrin, säätölaitteet, kiertovesipumput, paisunta- ja varoituslaitteet, lämpö- ja painemittarit sekä sulkuventtiilit. Pientalojen lämpökeskus on kompakti, tehdasvalmisteinen kokonaisuus.

Kaukolämpölaitteiston tilantarve on pieni, koska lämpökattiloita, piippuja ja polttoainevarastoja ei tarvita.

Vaivaton käyttö

Kaukolämmöllä kannattaa hoitaa kaikki lämmitys, mukaan lukien märkätilojen lattialämmitys ja ilmanvaihdon jälkilämmitys sekä lämmin käyttövesi. Lämmönjakojärjestelmänä voidaan käyttää vesikiertoista patteri- tai lattialämmitystä, ilmalämmitystä tai ilmanvaihtolämmitystä.

Kaukolämmitys on vaivatonta eikä järjestelmää tarvitse juurikaan huoltaa. Useimmat kaukolämpöyritykset lähettävät asiakkailleen kulutuksen seurantaraportteja, ja niitä saattaa olla mahdollista tarkastella myös internetin kautta.

Julkaistu 30.6.2016 klo 10.31, päivitetty 18.1.2016 klo 13.13