Hyppää sisältöön

Ilmanvaihto ja energiatehokkuus

Asuinkerrostalon ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa sisäilman kosteutta ja epäpuhtauksia, jotta hengitettävä sisäilma on puhdasta ja terveellistä. Rakentamismääräysten mukaan asunnon ilman täytyy vaihtua vähintään kerran kahdessa tunnissa.

Valtaosassa 1960-luvulla ja sen jälkeen rakennetuissa asuinkerrostaloissa on koneellinen poistoilmanvaihto, jossa poistettava ilma imetään huoneistoista poistoilmaventtiilien kautta yleensä katolle asennetulla huippuimurilla. Raitis ilma tulee sisälle raitisilmaventtiileiden ja ulkovaipan vuotokohtien kautta.

Energiataloudellisesti ratkaisu on huono; koneellinen poistoilmanvaihto onkin asuinkerrostalossa suuri lämmönkuluttaja. Korvausilman lämmittämiseen menee asuinkerrostalossa noin kolmasosa kaikesta lämmitysenergiasta.

Korvausilman saanti varmistettava

Korvausilman lämmittämisen energiankulutukseen vaikuttaa ulkoilman lämpötilan lisäksi sisälämpötila, korvausilman määrä ja ilmanvaihtokoneen käyntiaika.

Korvausilman määrä on sama kuin poistoilman määrä. Korvausilman saanti ja korvausilmareittien sijainti on syytä varmistaa, sillä usein korvausilmaventtiilit on tukittu esimerkiksi keittiöremontin yhteydessä.

Huomio sisäilman laatuun

Ilmanvaihtokoneen käynti on varmistettava siten, että ilma aina vaihtuu huoneistoissa. Jos kone on kaksinopeuksinen, voidaan pienempää nopeutta käyttää harkiten arkipäivinä klo 9–15 välillä. Käyntiajat on kuitenkin aina harkittava tapauskohtaisesti rakennuksen käyttörytmin ja käyttäjien tarpeiden mukaisesti.

Erityisesti on kiinnitettävä huomiota painovoimaisen ilmanvaihdon korvausilmaan. Vanhat punostiivisteet ovat alun perin toimineet suodattimina ja päästäneet korvausilmaa. Kun tiivisteet on uusittu muovi- tai kumitiivisteiksi, on uusi reitti korvausilmalle usein jäänyt järjestämättä. Energiatehokkuus on parantunut, mutta asumisterveys joutunut uhanalaiseksi.

Ilmanvaihdon toimivuus on varmistettava, kun rakennusta eristetään ja tiivistetään. Lisäksi tämä on tehtävä lämmitysverkoston säädön yhteydessä. Käytännössä kanavisto tasapainotetaan poistoilmaventtiilien ja mahdollisten säätöpeltien avulla. Lisäksi tulee varmistaa, että koneellisessa ilmanvaihdossa puhallin pystyy poistamaan rakennuksesta tarpeellisen määrän ilmaa.

Lämmön talteenotto

Lämmön talteenotto koneellisesta poistoilmajärjestelmästä asuinkerrostalossa on haastavaa. Lämpöä voitaisiin kyllä saada talteen, mutta matala lämpötilataso, pitkät siirtoreitit ullakolta lämmönjakohuoneeseen sekä lämmön varastointitarve hankaloittavat lämmön talteenoton hyödynnettävyyttä ja kannattavuutta.

Julkaistu 30.6.2016 klo 10.28, päivitetty 26.10.2015 klo 13.20