Veden huoneistokohtainen mittaus - esimerkkejä ja tuloksia

Tehokkain tapa alentaa veden kulutusta on vaikuttaa käyttäjien kulutustottumuksiin. Tottumuksia on kuitenkin hankala muuttaa pysyvästi, siksi tiedottamisen lisäksi tarvitaan myös muita keinoja.

Käytön mukainen laskutus alentaa veden kulutusta taloyhtiöissä keskimäärin 30 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa vesimaksu on kiinteä. Käytön mukainen laskutus voidaan toteuttaa luotettavasti vain huoneistokohtaisten vesimittarien avulla. Olemassa olevissa rakennuksissa mittausta on käytännössä mahdotonta toteuttaa ilman suuria kustannuksia.

Huoneistokohtainen mittaus putkisaneerauksen yhteydessä

Kun rakennuksen vesijohtoverkosto uusitaan, voidaan putkisto suunnitella siten, että vedenkulutus voidaan mitata huoneistokohtaisesti. Vesimittarit suositellaan asennettavaksi huoneiston ulkopuolelle, esimerkiksi porraskäytävän alakattoon tai koteloon. Vesimittaritila varustetaan huoltoluukulla.

Lämpimän veden kiertojohto tulisi suunnitella päättyväksi ennen vesimittaria, joten myös lämmin käyttövesi voidaan mitata yhdellä mittarilla. Jos kiertojohto joudutaan viemään huoneistoon asti, on lämmin käyttövesi mitattava useammasta eri pisteestä.

Tiedonkeruu ja seuranta tärkeää

Mittarit voivat olla mekaanisia, jolloin niiden lukemiseen tarvitaan käynti paikan päällä. Vedenmittausjärjestelmissä mittarit ovat virtausantureita, joiden lähettämä tieto kerätään huoneistoyksiköiden kautta koko rakennuksen keruuyksikköön. Mittari voidaan lukea automaattisesti halutuin väliajoin. Silloin kulutus on huoneistokohtaisesti saatavilla lähes reaaliajassa.

Tarkan ja luotettavan huoneistokohtaisen tiedon ansiosta hallituksen ja isännöitsijän vaikutusmahdollisuudet vedenkulutukseen lisääntyvät huomattavasti. Miltei poikkeuksetta myös vedenkulutus pienenee. Kustannusten jakamisessa kulutuksen perusteella useimmissa tapauksissa riittää kerran vuodessa tapahtuva tasauslaskutus.

Tulokset puhuvat puolestaan

Asuntokohtaisten mittarien avulla säästetään vedenkulutuksessa useita kymmeniä prosentteja. Koska noin 40 prosenttia asuinrakennuksen vedenkäytöstä on lämmintä vettä, säästetään myös lämpölaskussa.

Jos rakennuksessa, jossa asuu 100 henkeä, käytetään vettä
170 dm3/hlö,vrk, on

  • vuotuinen vedenkulutus 100 hlö x 0,170 m3/hlö,vrk x 365 vrk/v = 6 205 m3/v
  • vuotuinen lämpimän käyttöveden kulutus noin 40% x 6 205 m3/v = 2 482 m3/v
  • lämpimän käyttöveden energiankulutus noin 58 kWh/m2 x 2 482 m3/v = 144 MWh/v


Kustannuksina tämä on vastaavasti:

  • vedenkulutus 6 205 m3/v x 2,50 eur/m3 = 15 500 eur/v
  • lämmönkulutus 144 MWh/v x 45 eur/MWh = 6 500 eur/v
  • kustannus yhteensä 15 500 eur/v + 6500 eur/v = 22 000 eur/v


Jos vedenkulutus putoaa tasolle 110 dm3/hlö,vrk eli noin 40 prosenttia, on vuotuinen säästö vesilaskussa noin 6 200 euroa ja lämpölaskussa noin 2 600 euroa eli yhteensä noin 8 800 euroa vuodessa.

Julkaistu 30.6.2016 klo 10.30, päivitetty 19.3.2019 klo 8.22