Vesikiertoinen lämmitys kerrostalossa

Toimikaa näin

  1. Selvittäkää taloyhtiön olosuhteet kysymällä tietoa asukkailta esim. teettämällä olosuhdekysely, jossa selvitetään huoneistojen lämpötilat, patteriverkoston äänet ja muut huoneistoissa ilmenevät ongelmat (vetoisuus jne.). Käykää myös yhteisesti läpi tavoitetaso huoneistojen lämpötilojen osalta. Huoneistojen lämpötilat on myös hyvä mitata erikseen, jotta oikeasta tilanteesta saadaan mahdollisimman hyvä kuva. Ohjeet lämmityksen havainnointiin. Asuntokohtaisten olosuhteiden karkean tason selvitys voidaan tehdä taloyhtiön hallituksen, isännöitsijän ja mahdollisen huoltoliikkeen kanssa yhteistyössä. Tarvittaessa selvitykseen tulee hyödyntää alan ammattilaista.
  2. Sopikaa taloyhtiössä yhteiset pelisäännöt sisälämpötilan osalta. Suositeltava sisälämpötilataso on oleskelutiloille 21–22 astetta ja makuuhuoneille 18–20 astetta. Muistakaa sopia pelisäännöt myös huoltoyhtiön ja isännöitsijän kanssa. Taloyhtiön lämpötilojen tavoitetasoista voidaan sopia taloyhtiön hallituksessa.
    • Tarkistakaa myös erilaisten toissijaisten tilojen lämpötilatasot. Liian korkeat lämpötilatasot tuhlaavat energiaa. Suosituslämpötilatasoja. Esimerkiksi porrashuoneissa ja lämpimissä varastoissa riittää 17–18 astetta ja autotalleissa 12 astetta.
  3. Selvittäkää huoneistojen lämmityslaitteiden – pattereiden ja termostaattien – toiminta. Patteriventtiilien ja patterien toiminnasta vastaa taloyhtiö ja niiden tarkistaminen ja huoltotoimenpiteet voidaan tehdä esimerkiksi kohteen huoltomiehen toimesta. Tarvittaessa toimintaa voidaan pyytää selvittämään LVI-alan asennusyritys.
    • Tarkistakaa onko lämmityslaitteiden toimintaa estetty esimerkiksi laittamalle patterin eteen verhoja tai huonekaluja.
    • Termostaatin toiminta. Mikäli termostaattia ei ole tai se ei ole toimintakuntoinen, tulee termostaatti vaihtaa uuteen. Jos termostaattien toiminnassa havaitaan ongelmia laajemmin koko taloyhtiön osalta tai jos termostaatit ovat vanhat, kannattaa termostaatit vaihtaa uusiin koko taloyhtiön osalta kerralla. Tässä yhteydessä tulee myös huomioida, että koko talon termostaattien vaihdon jälkeen koko patteriverkosto tulee myös perussäätää.
    • Mikäli patterit pitävät lorisevaa ääntä tai ne lämpenevät vain alaosastaan, tulee patterit ilmata.
  4. Tarkistakaa lämmitysverkoston menoveden säätökäyrä. Lämmityksen säätökäyrän muuttamisesta voidaan päättää taloyhtiön hallituksessa, jonka jälkeen itse työn suorittaa talon huoltomies tai muu alan ammattilainen.
    • Mikäli kohteen ongelmat liittyvät tiettyyn vuodenaikaan tai jos kohteen kaikissa huoneistoissa on liian lämmintä tasaisesti, tulee lämmitysverkoston säätökäyrä tarkistaa.
    • Säätökäyrä tulee joka tapauksessa tarkistaa säännöllisesti, koska oikealla lämmitysverkoston säätökäyrällä varmistetaan että kohteen olosuhteet pysyvät tasaisina ympäri vuoden ja lämmitysverkosto toimii energiatehokkaasti. 
  5. Asukkaita on hyvä ohjeistaa miten he itse pystyvät vaikuttamaan lämmitysverkoston toimintaan sekä sitä kautta taloyhtiön energiatehokkuuteen. Esimerkiksi termostaattien toiminnasta ja käytöstä on hyvä ohjeistaa asukkaita erikseen. Lämmityksen asukastiedote (motiva.fi). Tiedotuksesta asukkaille vastaa taloyhtiön hallitus, käytännössä viestinnästä huolehtii isännöitsijä.

Muita suositeltavia toimenpiteitä

  • Tiedottakaa laajasti taloyhtiön osakkaita ja asukkaita tulevasta toiminnasta ja siitä mistä kohteen energiatehokkuuden parantamisesta on kyse ja miksi se on tärkeä asia. Olosuhdekyselyssä annettu palaute sekä muut ongelmat on hyvä nostaa esiin ja kertoa kuinka näihin voidaan erilaisilla toimenpiteillä vaikuttaa.
  • Selvittäkää voidaanko ongelmia korjata pienillä korjauksilla ja säädöillä. Taloyhtiön hallitus, isännöitsijä ja huoltoyhtiö voivat yhdessä selvittää, voidaanko tilannetta parantaa pienillä toimenpiteillä. Tyypillisesti nämä toimenpiteet suorittaa kohteen huoltomies, mutta jos huoltomiestä ei ole tai taloyhtiöllä ei ole omaa osaamista toimenpiteiden toteuttamiseksi täytyy niiden toteutus tilata ulkopuoliselta taholta (esim. huoltoyritykset, LVI asennusyritykset).
    • termostaattien ja patterien toiminta
    • lämmitysverkoston säätökäyrä
    • lämmitysverkoston yleinen toiminta lämmönjakohuoneesta (pumput, säätöventtiilit). Mikäli esimerkiksi pumpun toiminnassa havaitaan ongelmia, saattaa pumpun vaihtaminen olla ajankohtaista. Mikäli pumppu on todella vanha, voi pumppu olla kannattavaa vaihtaa uuteen energiatehokkaampaan mallin.
  • Ongelmien selvittämiseen kannattaa hyödyntää alan asiantuntijaa. Jos ongelmat eivät ratkea pienillä toimenpiteillä, voi patteriverkoston perussäätö tai muu korjaustoimenpide olla ajankohtainen.

Muita jatkotoimenpiteitä lämmitykseen liittyen

  • Muita mahdollisia lämmitykseen liittyviä kunnostus- ja energiatehokkuustoimenpiteitä ovat:
    • Tarkan ja monipuolisesti anturoidun lämmönsäätöautomatiikan hankinta menoveden säätöön. Tämän tyyppisiä säätöautomatiikoita ovat esimerkiksi huoneistojen lämpötilan tai sääennustuksen perusteella lämmitysverkoston lämpötilaa ohjaavat järjestelmät.

Hyvä tietää lämmitysverkoston toiminnasta

Vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä kierrätetään kiertovesipumpun avulla lämmitysverkostossa vettä, joka on lämmitetty esimerkiksi kaukolämmön lämmönsiirtimessä tai öljylämmityskattilassa. Lämmitysverkoston menovesi lämmittää useimmiten lämmityspattereita eli radiaattoreita, jotka luovuttavat huoneisiin tarvittavan määrän lämpöä. Lämmityspattereilta vesi palaa jäähtyneenä (niin sanottu paluuvesi) takaisin lämmönlähteelle, esimerkiksi kaukolämpösiirtimelle, uudelleen lämmitettäväksi. Lämmityksen säätökäyrällä ohjataan vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä lämmitysverkostoon menevän veden lämpötilaa. Lämmityksen menoveden lämpötilaa ohjataan ulkolämpötilan mukaan – mitä kylmempi sää on, sitä korkeampi on menoveden lämpötila.

Lämmityksen energiankulutuksen seuranta, verkoston toiminnan ylläpito, verkoston tasapaino ja oikea säätökäyrä sekä suunnitelmallinen kunnossapito ovat kaikki tekijöitä, joilla ehkäistään ongelmia, varmistetaan tasaiset huonelämpötilat ja viihtyisät asuinolosuhteet sekä pidetään energiankulutus ja kustannukset kurissa.
Julkaistu 9.3.2018 klo 15.51, päivitetty 2.11.2018 klo 13.29