Keskitetty koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto

Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa sekä tulo- että poistoilmaa liikutetaan koneellisesti.

Ilmanvaihto vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiankulutukseen, koska noin 20–40 % asuinrakennuksen lämmitysenergiankulutuksesta kuluu korvausilman lämmittämiseen. Ilmanvaihdon oikea käyttö ja kunnossapito voi vähentää 5–15 % taloyhtiön lämmön ja 2,5 % kiinteistösähkön kulutuksesta, mikä voi tarkoittaa noin 1 000 2 500 euron säästöä euron säästöä vuotuisissa energiakustannuksissa 2000 neliön kokoisessa taloyhtiössä.

Toimikaa näin

  1. Tehkää karkea selvitys mahdollisista asuntokohtaisista ongelmista esimerkiksi taloyhtiön hallituksen, kiinteistöhuollon ja isännöitsijän yhteistyönä. Asuntokohtaisten olosuhteiden karkean tason selvitys voidaan tehdä taloyhtiön hallituksen, isännöitsijän ja mahdollisen huoltoliikkeen kanssa yhteistyössä (ohjeet ilmanvaihdon havainnointiin, pdf, energiaopas.fi).
    • Tarkemman selvityksen voi tilata joko ilmanvaihdon kuntotutkijalta tai muulta ilmanvaihdon asiantuntijalta.
    • Tulo- ja poistoilmakoneiden ja puhaltimien kunnon voi tarkistaa talon huoltomies tai se voidaan tarkistaa esimerkiksi ilmanvaihdon kuntotutkimuksen yhteydessä.
  2. Tarkistakaa ilmanvaihtokoneen tuloilman lämpötila-asetus. Suositus on, että se olisi noin 17-19 astetta, eli jonkin verran alle suositellun huonelämpötilatason. Tuloilman lämpötilan tarkistamisesta ja muuttamisesta voidaan päättää taloyhtiön hallituksessa, jonka jälkeen itse työn suorittaa talon huoltomies tai muu alan ammattilainen.
  3. Tarkistakaa ilmanvaihtokoneen lämmön talteenoton toiminta ja puhtaus säännöllisesti. Huomatkaa myös että ilmanvaihtokoneen suodattimet tulee vaihtaa vähintään kaksi kertaa vuodessa.
    • Ilmanvaihdon lämmön talteenoton tarkistamisesta voidaan päättää taloyhtiön hallituksessa, jonka jälkeen itse työn suorittaa talon huoltomies tai muu alan ammattilainen.
    • Keskitetyn tulo- ja poistoilmanvaihtokoneen suodattimien vaihdosta vastaa taloyhtiö ja vaihdon tekee alan ammattilainen.
  4. Jos poistoilmakanavia ei ole nuohottu tai ilmavirtoja säädetty viimeisen kymmenen vuoden aikana, tilatkaa kanavien nuohous- ja säätötyö LVI-urakoitsijalta. Tarve saattaa olla myös tätä tiheämpi tiheästi asutuilla alueilla, joissa on paljon liikennettä. Katso ohjeet ilmanvaihdon säädön tarjouspyynnössä huomioitavista asioista (pdf, sivu 32, energiaopas.fi).
    • Erilaiset hormeihin ja kanaviin liittyvät kunnostus/huoltotoimenpiteet sekä ilmavirtojen säätö ovat LVI-urakoitsijoiden työtä.
  5. Laatikaa taloyhtiölle yhteiset ilmanvaihdon käyttöä ja kunnossapitoa koskevat ohjeet ja tiedottakaa niistä (ilmanvaihdon asukastiedote, motiva.fi). Tiedotuksesta asukkaille vastaa taloyhtiön hallitus, käytännössä viestinnästä huolehtii isännöitsijä.
    • ilmanvaihdon toiminta (pdf, motiva.fi)
    • venttiilit ja niiden puhdistaminen (hengitysliitto.fi)
      • Asuntokohtaisesta venttiilien puhdistamisesta vastaa tyypillisesti asukas, mutta taloyhtiössä voidaan myös yhteisesti sopia, että venttiilien puhdistustyö tilataan esimerkiksi kerran vuodessa koko taloyhtiölle yhteisesti alan ammattilaiselta.

Muita suositeltavia toimenpiteitä

  • Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän kuntotutkimus, esimerkiksi ennen kanavien nuohousta ja ilmamäärien säätöä tai sen yhteydessä.
  • Keskitetyn ilmanvaihtokoneen säännöllinen kunnossapito (mm. suodattimien vaihto kaksi kertaa vuodessa).

Muita mahdollisia jatkotoimenpiteitä

  • Lämmöntalteenoton tehostaminen ilmanvaihtokoneiden uusinnan yhteydessä
  • Uuden, energiatehokkaamman ja paremmilla ohjauksilla varustetun ilmanvaihtokoneen asentaminen vanhan tilalle.

Hyvä tietää ilmanvaihdosta

Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa ilma poistetaan ja tuodaan puhaltimilla. Keskitetyssä tulo- ja poistoilmanvaihdossa kaikille asunnoille on yksi yhteinen ilmanvaihtokone, joka sijaitsee tyypillisesti joko rakennuksen katolla olevassa ilmanvaihtokonehuoneessa tai rakennuksen käyttöullakolla. Poistoilman sisältämä lämpö saadaan talteen lämmöntalteenoton kautta takaisin tuloilman lämmitykseen. Tuloilma tuodaan oleskelutiloihin, kuten makuu- ja olohuoneisiin ja ilmaa poistetaan tiloista, joissa epäpuhtauksia pääasiassa syntyy, kuten keittiöstä, WC:stä, pesu- ja kylpyhuoneesta sekä vaatehuoneesta. Ilma virtaa siis oleskelutiloista aputiloihin päin.

Julkaistu 9.3.2018 klo 15.54, päivitetty 9.3.2018 klo 16.32