Hyppää sisältöön

Asuntokohtainen koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto

kodinhoitohuone

Asuntokohtaisen koneellisen ilmanvaihdon osalta tärkeää on nimenomaan sopia siitä, mikä osuus ilmanvaihtokoneiden toiminnasta on osakkaiden vastuulla ja mikä taloyhtiön (pohjana toimii asunto-osakeyhtiölain mukainen kunnossapidon vastuunjako). Pahimmassa tapauksessa asukkaat eivät tiedä, että heidän vastuullaan saattaa olla asuntokohtaisen ilmanvaihtokoneen suodattimien vaihto, jolloin suodattimet jäävät vaihtamatta ja tämä johtaa yleensä olosuhdeongelmiin asunnossa. Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa sekä tulo- että poistoilmaa liikutetaan koneellisesti.

Ilmanvaihto vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiankulutukseen, koska noin 20–40 % asuinrakennuksen lämmitysenergiankulutuksesta kuluu ilmanvaihdon lämmittämiseen. Ilmanvaihdon oikealla käytöllä ja kunnossapidolla voi olla noin 5–15 % vaikutus taloyhtiön lämmön ja 2,5 % vaikutus kiinteistösähkön kulutukseen, joka voi tarkoittaa noin 1 000–2 500 euron säästöä euron säästöä vuotuisissa energiakustannuksissa 2000 neliön kokoisessa taloyhtiössä.

Toimikaa näin

  1. Tehkää karkea selvitys mahdollisista asuntokohtaisista ongelmista esimerkiksi taloyhtiön hallituksen, kiinteistöhuollon ja isännöitsijän yhteistyönä. (ohjeet ilmanvaihdon havainnointiin, pdf, energiaopas.fi). Asuntokohtaisten olosuhteiden karkean tason selvitys voidaan tehdä taloyhtiön hallituksen, isännöitsijän ja mahdollisen huoltoliikkeen kanssa yhteistyössä. Tarkemman selvityksen voi tilata joko ilmanvaihdon kuntotutkijalta tai muulta ilmanvaihdon asiantuntijalta.
  2. Jos poistoilmakanavia ei ole nuohottu tai ilmavirtoja säädetty viimeisen kymmen vuoden aikana, tilatkaa kanavien nuohous- ja säätötyö LVI-urakoitsijalta. Tarve saattaa olla myös tätä tiheämpi tiheästi asutuilla alueilla, joissa on paljon liikennettä. Katso ohjeet ilmanvaihdon säädön tarjouspyynnössä huomioitavista asioista (energiaopas.fi, pdf, sivu 32).
  3. Taloyhtiön yhteisten ilmanvaihdon käyttöä ja kunnossapitoa koskevat ohjeiden laatiminen ja niistä tiedottaminen (ilmanvaihdon asukastiedote, motiva.fi). Tiedotuksesta asukkaille vastaa taloyhtiön hallitus, käytännössä viestinnästä huolehtii isännöitsijä.
    • Asuntokohtaisten ilmanvaihtokoneiden huollosta ja puhdistuksesta vastaa tyypillisesti asukas itse. Taloyhtiössä voidaan kuitenkin sopia yhteisellä päätöksellä siitä, että asuntokohtaisten ilmanvaihtokoneiden huoltotyöt tilataan esimerkiksi huoltoyhtiöltä tai muulta LVI alan yritykseltä. Asuntokohtaisten ilmanvaihtokoneiden ohjeistuksessa tulisi vähintään olla seuraavat asiat:
      • Suodattimien vaihto kaksi kertaa vuodessa. 
      • Tuloilman lämpötilan oikea taso
        • Suositus on, että se olisi noin 17–19 astetta, eli jonkin verran alle suositellun huonelämpötilatason.
      • Lämmön talteenoton toiminta ja puhdistus
        • Lämmön talteenoton voi irrottaa ja pestä noin kahden tai kolmen vuoden välein. Ohjeet puhdistukseen (hengitysliitto.fi)
      • Mahdollisen poissaolo-ohjauksen tai porrastettujen nopeusohjausten hyödyntäminen. Ohjeet (pdf, motiva.fi)
    • Asuntokohtaisten venttiilien puhdistaminen vähintään kerran vuodessa (ohjeet puhdistukseen, hengitysliitto.fi). Asuntokohtaisesta venttiilien puhdistamisesta vastaa tyypillisesti asukas, mutta taloyhtiössä voidaan myös yhteisesti sopia, että venttiilien puhdistustyö tilataan esimerkiksi kerran vuodessa koko taloyhtiölle LVI-alan yritykseltä.

Muita suositeltavia toimenpiteitä

  • Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän kuntotutkimus, esimerkiksi ennen kanavien nuohousta ja ilmamäärien säätöä tai sen yhteydessä.

Muita mahdollisia jatkotoimenpiteitä

  • Lämmöntalteenoton tehostaminen ilmanvaihtokoneiden uusinnan yhteydessä
  • Uuden, energiatehokkaamman ja paremmilla ohjauksilla varustetun ilmanvaihtokoneen asentaminen vanhan tilalle.

Hyvä tietää ilmanvaihdosta

Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa ilma poistetaan ja tuodaan puhaltimilla. Poistoilman sisältämä lämpö saadaan talteen lämmöntalteenoton kautta takaisin tuloilman lämmitykseen. Asuntokohtaisessa ilmanvaihdossa jokaisella asunnolla on oma ilmanvaihtokone, joka tyypillisesti sijaitsee esimerkiksi kylpyhuoneessa, vaatehuoneessa tai eteisen välikatossa. Tuloilma tuodaan oleskelutiloihin, kuten makuu- ja olohuoneisiin ja ilmaa poistetaan tiloista, joissa epäpuhtauksia pääasiassa syntyy, kuten keittiöstä, WC:stä, pesu- ja kylpyhuoneesta sekä vaatehuoneesta. Ilma virtaa siis oleskelutiloista aputiloihin päin.

Julkaistu 9.3.2018 klo 15.54, päivitetty 2.11.2018 klo 13.20