Kuntoarvio ja -tutkimus kartoittavat rakenteiden tilaa

Kuntoarviossa ja -tutkimuksessa saadaan tietoa rakennuksen todellisesta kunnosta, korjaustarpeesta sekä tulevista kustannuksista. Kuntoarvioihin voi sisältyä 5-10 vuoden korjaussuunnitelma (PTS). Tarkemman, rajattuun rakennuksen osaan kohdistuvan kuntotutkimuksen tarkoituksena on varmistua rakennusten kriittisten osien kunnosta. Toisaalta se antaa myös tietoa korjaussuunnittelua ja oikeiden korjausmenetelmien valintaa varten.

Täydellinen kuntoarvio

Täydellisen kuntoarvion tekemiseen tarvitaan sekä rakennustekniikan että LVI- ja sähkötekniikan asiantuntijoita.

Ensimmäiset kuntoarviot suositellaan tehtäväksi jo alle kymmenen vuoden ikäisiin taloihin. Itse kuntoarvio suositellaan päivitettäväksi 5-10 vuoden välein. Sen yhteydessä voidaan tehdä myös laajennettu energiatalouden selvitys tai energiakatselmus.

Kuntoarvio suoritetaan aistinvaraisesti ja rakenteita rikkomatta. Joitain yksittäisiä mittauksia saatetaan tehdä, mutta nimensä mukaisesti kuntoarvio on arvio rakennuksen kunnosta ja sen korjaustarpeesta. Myös asukkaiden mielipiteitä ja havaintoja voidaan kysyä kuntoarviota tehtäessä.

Kuntoarvion tilaamisesta, toteuttamisesta ja raportin laatimisesta on julkaistu yleiset ohjeet. Ohjeiden mukaisen kuntoarvion laadintatyölle myönnetään korjausavustusta.

Kuntotutkimus on tarkempi

Jos rakennuksen jonkin osa-alueen kuntoa ei kuntoarvion menetelmillä saada luotettavasti selville, voi kuntoarvion tekijä esittää tehtäväksi tarkempaa kuntotutkimusta. Tällaisia paikkoja voivat olla ulkobetonirakenteet kuten julkisivut ja parvekkeet, vesi- ja viemärilaitteet, sisäilmasto sekä sähköjärjestelmät. Myös asbestikartoitus on eräänlainen kuntotutkimus.

Kuntotutkimuksen tekijältä vaaditaan vankkaa ammattiosaamista tutkittavalta osa-alueelta. Lisäksi tutkimuksen tekijällä on oltava näytteiden ottamista ja analysointia varten tarvittavat työkalut ja laitteet sekä mahdollisuus analysoida otetut näytteet.

Julkaistu 30.6.2016 klo 10.36, päivitetty 14.1.2016 klo 14.49