Hyppää sisältöön

Tyypilliset kosteus- ja homevauriot 1970-luvulla ja myöhemmin rakennetuissa pientaloissa

Kosteusvaurion korjaus

1970-luvun pientalojen yleisimmät kosteusongelmat liittyvät valesokkelirakenteiden piileviin vaurioihin ja puurakenteisiin alapohjarakenteisiin. Ne ovat syntyneet kosteuden kulkeutumisesta maaperästä sokkelirakenteen läpi ulkoseinän alaosiin sekä kosteuden siirtymisestä maaperästä lattiarakenteisiin. 1970-luvulla perustukset rakennettiin usein hyvin matalina ympäröivään maanpintaan nähden. Tällä tavoiteltiin toisaalta alapohjan ja seinän välisen liitoksen parempaa lämmöneristyskykyä ja toisaalta rakennuksen mukautumista maastoon. Maanpinnan ollessa lähes samalla tasolla sisäpuolisten lattiarakenteen kanssa on kosteusvaurioriski suuri. Rakenteiden vaurioitumisherkkyydestä johtuen 70-luvun pientalojen kosteusvauriokorjaukset ovat yleensä merkittäviä, koska vauriot koskettavat usein koko alapohjarakennetta ja ulkoseinärakenteen alaosia.

1980-luvun pientaloissa rakennustavat vaihtelivat jo suuresti. Kuitenkin myös tällä vuosikymmenellä syntyi tyyppiratkaisuja, joista osa on varsin vaurioalttiita. 1980-luvun pientalojen suurimmat vauriopesäkkeet löytyvät märkätiloista, alapohjista ja kattorakenteista. Valtaosassa vaurioita on kyse kosteuden hallinnan pettämisestä. Rakennuksen vaurioille ja ongelmarakenteille on siis tyypillistä, että kosteutta on päässyt väärään paikkaan.

Yleisin ongelma on kipsilevystä tehtyjen suihkuseinien vaurioituminen ja homehtuminen. Tuon aikaiset vedeneristysjärjestelmät ovat osoittautuneet epäluotettaviksi, ja kosteiden tilojen kosteuseristykset ja saumaukset ovat usein puutteellisia. Tyypillinen kosteusvaurio liittyy saunan ja kylpy- tai pesuhuoneen väliseen puurunkoiseen seinään, joka on molemmin puolin vesieristetty. Jos vesi pääsee rakenteeseen, se ei pääse kuivumaan, koska kosteus jää kahden tiiviin kalvon väliin. Pesuhuoneiden lattiarakenteet ovat seinien ohella 1980-luvun pientaloissa ongelmallisia. Maanvastaisista lattioista puuttuvat usein vedeneristeet, joten kosteus on voinut päästä leviämään ympäröiviin rakenteisiin ja jopa viereisiin tiloihin. Muita ongelmapaikkoja pesutiloissa ovat huolimattomasti tehdyt lattiakaivon liittymät, joissa kaivon ja lattian liitos on jäänyt tiivistämättä.

1990-luvun talojen yleisimmät vauriotyypit ovat alapohjarakenteiden vauriot, märkätilojen vauriot ja yläpohjan kosteusvauriot. Märkätilojen vauriot liittyvät vuosikymmenen alun levyrakenteiden käyttöön, vedeneristeiden puuttumiseen sekä märkätilojen muovipinnoitteiden virheisiin. Vasta uusien vedeneristysmääräysten voimaantulo vuonna 1999 alkoi korjata märkätiloihin kohdistuvia rakennusvirheitä. Alapohjarakenteiden kosteusvauriot liittyvät pääosin ryömintätilallisiin ratkaisuihin, ja niiden aiheuttajina ovat ryömintätilan maaperän kosteusrasitukset ja homehtuminen sekä ryömintätilan puutteellinen ilmanvaihto. Yläpohjissa vauriot johtuvat vesikatteen vuodoista sekä yläpohjatilan riittämättömästä tuuletuksesta ja läpivientien puutteellisesta tiivistämisestä.

2000-luvulla pientalojen tyyppivirheet ovat vähentyneet, mihin on vaikuttanut kosteusmääräysten tiukentuminen, rakenneratkaisujen kehittyminen ja rakennushankkeiseen osallistuvien tahojen tietämyksen lisääntyminen. Yleisimmät tyyppivirheet uusissa kiinteistöissä liittyvät rakenteiden liittymäkohtien puutteellisiin tiivistyksiin eli ns. vaipparakenteiden tiiveysongelmiin. Esimerkiksi alapohjan ja ulkoseinän liittymissä sekä höyrynsulun läpäisevissä läpivienneissä esiintyy puutteita tai märkätilojen vedeneristeiden kalvopaksuudet tai asennukset ovat virheelliset. Myös liian aikaisin tehty lattioiden pinnoittaminen on voinut aiheuttanut pinnoitteissa kosteusvaurioita. Merkittäväksi uusien kosteusvaurioiden aiheuttajaksi ovat muodostuneet rakennusaikaisen kosteudenhallinnan pettäminen, jonka seurauksena runkorakenteet, lämmöneristekerrokset ja pintarakenteet ovat voineet kosteusvaurioitua ja pahimmillaan jopa mikrobivaurioitua jo rakennusaikana. Oman haasteensa uusien pientalojen sisäilman laadulle asettaa lisääntyneet ja monimutkaistuneet talotekniset järjestelmät, jotka huoltamattomana aiheuttavat uudenlaisia ongelmia asuntoihin.

Julkaistu 30.6.2016 klo 10.45, päivitetty 18.11.2016 klo 17.10