Hyppää sisältöön

Säilyttävä, säästävä vai korvaava rakentaminen?

Säästävä korjausrakentaminen tarkoittaa, että rakennuksen korjaamisessa vältetään turhaa purkamista. Näin pienennetään korjaustyöstä aiheutuvia jätekuormia ja kuljetuksia. Samalla säästetään jätekustannuksissa sekä uuden materiaalin hankinnan aiheuttamissa kustannuksissa.

Suunnitteluun kannattaa panostaa

Kun tavoitellaan säästävää korjaamista, tulee panostaa asiantuntevaan suunnitteluun. Korjausrakentamiseen erikoistuneen ammattilaisen käyttö toki maksaa, mutta käytännössä hyvä suunnittelu myös maksaa itsensä takaisin säästyneinä rakennustyö-, materiaali-, energia- ja jätehuoltokustannuksina. Huonolaatuinen suunnittelu ja rakentaminen tai liian myöhäiseksi jätetty korjaaminen sen sijaan aiheuttavat turhia ja suuria kustannuksia.

Jatkuva kunnossapito tuo säästöjä

Korjauksen ajoittamisessa ei kannata tuijottaa rakennusosien kestävyydestä annettuja keskimääräisiä arvoja. Ennen korjaustyön aloittamista tulee kohteeseen teettää kunnollinen kuntokartoitus. Sekä liian myöhään että turhan aikaisin tehdyt korjaustoimenpiteet tulevat kalliiksi. Viisainta on jatkuva kunnossapito ajoissa tehdyin korjauksin ja pienin paikkauksin.

Myös energian säästömahdollisuudet ovat tapauskohtaisia, siksi kattava lähtötilanteen kartoitus, kokonaisvaltainen suunnittelu ja pitkän tähtäimen taloudellinen tarkastelu ovat lopputuloksen kannalta tärkeitä. Usein pienilläkin toimenpiteillä kuten olemassa olevien lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien säädöllä sekä ikkunoiden tiivistämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä energiansäästöjä.

Rakennusperintöarvojen säilyttäminen puolestaan edellyttää rakennuksen historian selvittämistä ja sen huomioon ottamista suunnittelussa.

Turhaa purkamista vältettävä

Toimivaa rakennetta tai rakennusosaa ei kannata purkaa. Käyttökelpoiset alkuperäiset rakennusosat kannattaa säilyttää remontissa, tarvittaessa niitä kunnostamalla. Ne voivat olla myös uusia rakennusosia parempilaatuisia. Toisaalta kosteusvaurioituneen rakennusosan säilyttäminen on terveysriski.

Jos rakennusosa on aikoinaan tehty laadukkaasta materiaalista, se voidaan todennäköisesti pintakäsitellä uudelleen. Jos osia rakennusosasta on vaurioitunut, voidaan pelkästään vaurioituneet osat korvata uudella, esimerkiksi ikkunoissa tai kiintokalusteissa. Vaurioitunut kohta voidaan myös tukea uudella rakenteella (esimerkiksi puurakenteissa). Jos rakenteissa tai pinnoissa on havaittu korjausta vaativa vika, on myös syytä selvittää ongelman aiheuttaja ja poistaa se. Kannattaa myös selvittää, onko mahdollista jättää vanha rakenne uuden rakenteen alle (esimerkiksi kattohuopa, tapetit, laatat). Terveysnäkökohdat on aina otettava huomioon.

Materiaalit valitaan huolella

Korjauksessa käytettävien materiaalien ja rakenteiden valinnalla voidaan vaikuttaa energiankulutukseen ja päästöihin. Samalla vaikutetaan sisäilman laatuun, ilmastointitarpeeseen, kuljetustarpeeseen ja jätemääriin.

Kestävään kehitykseen pyrittäessä materiaalien valintaan liittyy useita kriteerejä. Hyvänä apuna rakennusmateriaalien- ja tuotteiden ympäristövaikutuksia selvitettäessä ja tuotteita valittaessa ovat rakennustuotteiden vapaaehtoiset ympäristöselosteet ja Pohjoismainen ympäristömerkki. Sisäilman kannalta parhaat materiaalit taas on merkitty M1-tunnuksella. Korjaustöiden suunnittelussa on myös tärkeää tarkistaa, että kohteeseen jäävät vanhat ja uudet materiaalit soveltuvat yhteen (mm. materiaalien erilainen lämpö- ja kosteuslaajentuminen) ja että uusi pintakäsittelytapa sopii vanhan käsittelyn päälle.

Julkaistu 12.2.2016 klo 14.01, päivitetty 12.2.2016 klo 14.02