Ikkuna korvausilmareittinä

Joissakin tapauksissa ikkuna voi toimia korvausilmareittinä asuntoon. Terveydellisistä ja rakenteellisista syistä ilmanvaihdon toiminta pitää silloin varmistaa, eikä huoneita saa tiivistää täysin tiiviiksi.

Seuraavassa kuvasarjassa kerrotaan, miten korvausilma voidaan ohjata hallitusti ikkunan tiivisterakojen kautta huonetilaan. Tämän tulisi olla aina väliaikainen ratkaisu, ja korvausilma tulisikin ohjata pysyvästi ulkoseinässä tai ikkunassa olevan säleikön, tuloilmakanavan tai niin kutsutun tuloilmaikkunan kautta.

Korvausilmareitti toteutetaan tuuletusikkunaan tai huoneen pienimpään ikkunaan, koska lasien välissä kylmä ulkoilmavirtaus kylmentää sisälasin sisäpintaa, mikä voi aiheuttaa vedontunnetta.

 

Korvausilmareitti

Ulkoikkunan ylävaakatiivisteeseen jätetään kulmakohdissa noin 1 cm mittaiset raot. Alavaakatiivisteen keskikohdassa jätetään tiivistämättä noin 5-10 cm kohta. Isoon tiivisterakoon voidaan asentaa esimerkiksi avosoluisesta superlonista tai villapunoksesta suodatin pölyn, lumen sekä kärpästen pääsyn estämiseksi välitilaan. Suodatin on vaihdettava noin olosuhteista riippuen 3-12 kuukauden välein.

Sisäpuolen ikkunan ylävaakatiivisteen keskeltä poistetaan tiivistettä noin 5-10 cm eli sama määrä kuin ulkopuolelta. Jos raosta kuuluu ilman aiheuttamaa suhinaa, on tiivisterako liian pieni. Poista silloin ulko- ja sisätiivisteistä tiivistettä 2 cm kerrallaan kunnes suhina loppuu. Näin voidaan tiivistää myös tuuletusluukku ja parvekkeen ovi, jolloin avosoluinen superlontiiviste asennetaan tiivisteen tuloilmarakoon.

Kun raot sekä ulko- että sisäikkunaan on tehty, korvausilma lämpenee lasien välitilan lämmössä ja tulee huoneeseen esilämmitettynä. On kuitenkin huomioitava, että lasien välissä virtaava kylmä ilma jäähdyttää sisälasin sisäpintaa. Verhon takana korvausilma nousee kattoon eikä aiheuta suoraa vedontunnetta.

Julkaistu 30.6.2016 klo 10.19, päivitetty 18.1.2016 klo 16.36