Hyppää sisältöön

Saako tälle tontille enää rakentaa?

Maankäyttö- ja rakennuslaki sisältää yleisiä vaatimuksia ja määräyksiä mm. alueiden käytöstä ja rakentamisen luvanvaraisuudesta. Rakentamismääräyskokoelmassa annetaan tarkempia määräyksiä koskien esimerkiksi rakentamisen valvontaa ja teknistä tarkastusta, rakenteiden lujuutta ja lämmöneristävyyttä sekä paloturvallisuutta. Määräyskokoelman rakentamisen laatuun liittyvät määräykset koskevat ensisijaisesti uudisrakentamista. Rakentamista ja korjaamista ohjaavat lait ja määräykset ovat velvoittavuusjärjestyksessä maankäyttö- ja rakennuslaki, Suomen Rakentamismääräyskokoelma, kunnan asemakaava ja rakennusjärjestys.

Suomen Rakentamismääräyskokoelmassa säädetään esimerkiksi paloturvallisuusmääräyksissä (RakMk E1), että jos rakennusten välinen etäisyys on alle kahdeksan metriä, tulee rakenteellisin tai muin keinoin huolehtia palon leviämisen rajoittamisesta. Kysymykseen tulee esimerkiksi palomuuri.

Asemakaava määrää alueen käytön

Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaisesti kunkin alueen käyttötarkoitus ja ohjataan rakentamista. Siinä esitetään yleensä rakennusten, leikkipaikkojen ja pysäköintialueiden sijainti ja mitoitus, rakennusten korkeus, rakennusoikeus (kerrosala), usein myös julkisivumateriaalit ja kattomuoto. Joskus asemakaavassa voidaan antaa vaatimuksia myös räystäslinjan korkeusasemalle, rakennusten ääneneristykselle, väestönsuojelulle, julkisivuväritykselle tai tontin huleveden käytölle. Asemakaavasta käy ilmi myös tonttien rakennusoikeuden ilmaiseva tehokkuusluku e (e = kerrosalan ja tontin/rakennuspaikan pinta-alan suhde). Mikäli tontin kaikkea rakennusoikeutta ei ole käytetty, on lisä- tai täydennysrakentaminen yleensä mahdollista.Tieto kiinteistön käyttämästä rakennusoikeudesta löytyy kunnan rakennusvalvonnan arkistosta.

Rakennuttaja noudattaa myös rakennusjärjestystä

Rakennusjärjestys on kunnallinen säädös, jota rakennuttaja on velvollinen noudattamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen, rakentamismääräyskokoelman sekä voimassa olevien kaavojen lisäksi. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä, suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita niihin rinnastettavia paikallisia rakentamista koskevia seikkoja. Rakennusjärjestys löytyy yleensä kunnan Internet-sivuilta.

Rakennuksen rakentamiseen tai laajentamiseen tarvitaan aina rakennuslupa. Lupa tarvitaan myös mittavampiin korjaus- ja muutostöihin. Jos tontilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta kannattaa lisärakentamismahdollisuudesta keskustella kunnan rakennusvalvonnan kanssa.

Rakennusvalvonta neuvoo

Rakennusvalvontaan kannattaa olla yhteydessä niin aikaisessa vaiheessa, että luvan myöntämisedellytysten kannalta olennaiset kysymykset tulevat selvitetyksi suunnittelun ja lupakäsittelyn kannalta riittävän ajoissa. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi asemakaavamääräykset, rakentamisen vaikutukset naapureihin ja ympäristöön, kaupunkikuvalliset kysymykset, palotekniset kysymykset, rakennusten perustamisolosuhteet ja rakennusten purkaminen. Myös hankkeeseen osallistuvilta edellytettävät pätevyysvaatimukset voidaan selvittää samalla.

Vähäinen rakennustyö (vaikkapa jätekatos) tai muu merkittävä ympäristöä muuttava toimenpide edellyttää toimenpidelupaa. Maisematyölupa vaaditaan esimerkiksi puita kaadettaessa tai maisemaa muuttavalta maarakennustyöltä (kaivaminen, louhiminen, tasoittaminen ja täyttäminen).

Rakennuslupaa lukuun ottamatta lupia ei yleensä tarvita kaava-alueiden ulkopuolella, mutta säädösten soveltamisessa ja rakennusjärjestyksessä on kuntakohtaisia eroja. Lisätietoa saa oman kunnan rakennusvalvonnasta.

Julkaistu 30.6.2016 klo 10.38, päivitetty 12.1.2016 klo 15.09