Hyppää sisältöön

Ympärivuotiseen käyttöön tarjolla useita järjestelmiä

Ympärivuotisessa käytössä olevilla kiinteistöilläkin kuivakäymälä ja harmaiden vesien erilliskäsittely on mahdollista. Kuivakäymälän voi asentaa sisätiloihin ilman, että siitä muodostuu esteettistä tai hygieenistä haittaa, jos sille löydetään laitteen koon, ominaisuuksien ja hoidon puolesta sopiva sijoituspaikka ja ilmanvaihto suunnitellaan käymälän tarpeiden mukaan. Harmaiden vesien käsittelyksi soveltuu tällöin yleensä jokin ns. maaperäkäsittelymenetelmä, maahan imeytys tai maasuodattamo, jos maaperä- ja pohjavesiolosuhteet ovat suotuisat.
 

Yhteiskäyttömahdollisuus kannattaa selvittää

 

Kun halutaan säilyttää entinen vesikäymälä tai rakentaa uusi, kannattaa ensin selvittää mahdollisuus yhteispuhdistamon rakentamiseen naapurin tai useamman kiinteistön kanssa. Silloin jäteveden käsittelyn yksikkökustannukset kiinteistöä kohti yleensä laskevat, puhdistamon toimintavarmuus paranee ja sen ylläpito voidaan antaa ammattimaisesti hoidettavaksi. Tällainen ratkaisu vaatii perusteellista selvitystä tarvittavasta viemäröinnistä, joka voidaan toteuttaa usealla tavalla: vietto-, paine- tai alipainejärjestelmillä. Menetelmän valintaan vaikuttavat rakennusten etäisyydet, topografia ja maaperän laatu. Paineviemäröinnissä kullekin kiinteistölle tarvitaan pumppu. Repivän pumpputyypin käyttö mahdollistaa pieniläpimittaisen paineviemärin. Omasta entisestä saostuskaivosta voidaan yleensä luopua.
 

Kiinteistökohtaiseen käsittelyyn tarjolla useita ratkaisuja

 

Mikäli jätevesi on käsiteltävä kiinteistökohtaisesti, on mahdollisuuksia useita. Mikäli käymäläjätevedet ja harmaat vedet voidaan erottaa toisistaan, voi käymälävesien johtaminen umpisäiliöön olla hyvä ratkaisu. Etenkin jos perhe on pieni, se voi olla kustannustehokkuudeltaan paras ratkaisu. Harmaat vedet voidaan silloin saostussäiliössä selkeytyksen jälkeen joko imeyttää maahan, käsitellä maasuodattamossa tai vain harmaille jätevesille mitoitetussa laitepuhdistamossa. Käyttämällä vielä erottelevaa käymälää, jossa virtsa saadaan erilleen, voidaan arvokkaat lannoitteet, fosfori ja typpi, saada takaisin hyötykäyttöön omalla tontilla.

 

Imeyttämö vai suodattamo

 

Kun jätevesijakeita ei voi erottaa toisistaan on ratkaisuna kiinteistökohtainen puhdistamo. Mikäli olosuhteet ovat sopivat, on yksinkertaisin ja toiminnaltaan varmin ratkaisu maahanimeyttämö. Esikäsittelyksi tarvitaan tällöin kolmiosainen saostuskaivo tai saostussäiliö. Jos kiinteistöllä on vanha saostuskaivo, sen hyödyntäminen edellyttää toimintakunnon selvittämistä. Maahanimeyttämön rakentaminen edellyttää, että vaaraa pohjaveden likaantumiselle ei ole ja että maaperä on sopiva imeytykselle.

 

Suositeltava tekniikka on myös maasuodattamo, jonka esikäsittelynä on kolmiosainen saostussäiliö. Maasuodattamosta ei aiheudu päästöjä pohjaveteen, jos sen pohja varustetaan tiiviillä muovikalvolla tai maaperä on muuten vettä läpäisemätöntä, esimerkiksi savea. Maasuodattamo koostuu imeytys-, suodatus- ja kokoomakerroksista. Fosforin poiston tehostamiseksi järjestelmään voidaan lisätä fosforinsuodatus tai -saostus. Maasuodattamo on toimintavarma ja pitkäikäinen ja vaatii vähän huoltoa. Se vaatii kuitenkin riittävästi tilaa tontilla ja maaperän tulee olla kaivamisen kannalta sopiva. Tavallisen maasuodattamon tarvitsema kokonaissyvyys on noin 2 metriä. Kohteisiin, joissa asennussyvyyttä ei ole riittävästi, on erilaisia erityisrakenteita.

Sekä maahanimeyttämöissä että maasuodattamoissa voidaan käyttää erilaisia moduulirakenteita, joilla voidaan pienentää tarvittavaa pinta-alaa. Tarvittavia jako- ja kokoomakaivoja sekä imeytys- ja kokoomaputkistoja on markkinoilla useita erilaisia. Yksityiskohtaisia ohjeita maahanimeyttämöiden ja maasuodattamoiden mitoituksesta ja toteutuksesta on mm. RT-kortissa 66-10873.
 

Laitepuhdistamoista löytyy testattua tietoa

 

Jätevedet voidaan käsitellä myös ns. laitepuhdistamoilla (pienpuhdistamo, pakettipuhdistamo). Nämä ovat pieniä biologis-kemiallisia puhdistamoita, joissa käytetään samoja prosesseja ja operaatioita kuin suuremmilla kunnallisilla laitoksilla. Niihin kuuluu joko erillinen saostuskaivoyksikkö tai itse laitteeseen integroitu raakalietteen erotusyksikkö, biologinen yksikkö ja fosforin poisto saostamalla joko samassa tilassa biologisen yksikön kanssa tai sitä ennen tai sen jälkeen.
 

Laitepuhdistamoita on useita eri malleja ja merkkejä, jotka poikkeavat toisistaan prosessiyksiköiden osalta. Prosessi voi olla joko jatkuvatoiminen tai panoksittain toimiva aktiivilieteprosessi, biologinen suodin tai bioroottori. Prosesseista on tarkemmat kuvaukset esimerkiksi ympäristöhallinnon hajajätevesisivustolla sekä Hajaputsari ry:n sivuilla.
 

Suomessa markkinoilla olevista laitepuhdistamoista sekä maaperäkäsittelystä on runsaasti yksityiskohtaista tietoa ympäristöhallinnon verkkopalvelussa ns. SYKEn puhdistamosivustossa.

 

Julkaistu 30.6.2016 klo 10.41, päivitetty 19.1.2016 klo 15.14