Maalämpö on auringon lämpöä

Maalämpö perustuu maaperän varastoimaan lämpöenergiaan. Peruskallion sisällä on ympäri vuoden 5–8 astetta lämmintä. Tätä lämpöä voidaan hyödyntää rakennuksen lämmittämiseen lämmönkeruupiirin avulla. Maalämpö sopii sekä uudisrakennuksiin että nykyisiin pientaloihin. Nykyisissä taloissa se korvaa usein vanhenevan öljylämmityksen.

Tavallisesti pientalon tonttiin porataan vähintään yksi pystysuora 150–200 metriä syvä reikä, johon upotetaan kaksi alapäästä toisiinsa kiinnitettyä putkea. Toinen vaihtoehto on upottaa putket vaakasuoraan 1-2 metrin syvyydelle.

Keruuputkissa virtaa lämmönsiirtonestettä, jonka mukana maaperään sitoutunutta lämpöä siirtyy talon sisällä olevaan maalämpöpumppuun. Lämpöpumppu ottaa lämmön talteen kompressorin ja kylmäaineen avulla ja luovuttaa sen vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän lattiaputkistoon tai pattereihin.

Hyvä hyötysuhde

Lämmönkeruupiiri voidaan vaihtoehtoisesti upottaa vesistöön tai kaivaa maanpinnan alle vaakasuoraan. Suomessa suositaan pystysuoraa porausta, koska peruskallio on lähellä maanpintaa.

Maalämpöpumppu ei vaadi erillistä teknistä tilaa, vaan se voidaan sijoittaa esimerkiksi kodinhoitohuoneeseen. Usein kaappimaisessa laitteessa on myös pieni varaaja. Pumpun toimintaa ohjataan digitaalisen näytön avulla.

Maalämpöpumppu toimii sähköllä, mutta se tuottaa lämpöä hyvällä hyötysuhteella. Pumpun tuottamasta energiasta kaksi kolmannesta on uusiutuvaa maaperän lämpöä.

Maalämpö säästää suoraan sähkölämmitykseen verrattuna yli 60 prosenttia sähköä, joten se on verrattain edullinen käyttää. Maalämpöpumppu on vaivaton käyttää eikä juuri vaadi huoltoa. Uusiutuvuutensa vuoksi maalämpö on ympäristöystävällinen vaihtoehto. Maalämpölaitteiston asennus on suunniteltava ja toteutettava pätevän ammattilaisen kanssa.

Lämpökaivot ja pohjavesi

Huolimattomasti poratut maalämpökaivot voivat heikentää pohjaveden laatua. Esimerkiksi rannikkoalueella suolaisen ja makean pohjaveden kerrokset voivat sekoittua keskenään. Poraus saattaa myös vaikuttaa pohjaveden virtauksiin ja määrään, ja veden määrä lähialueen talousvesikaivoissa voi muuttua.

Joissakin tapauksissa lämmönsiirtoainetta voi päästä pohjaveteen. Erityisesti kaupunkiympäristössä on varmistettava, ettei kaivon poraaminen vaurioita olemassa olevia maanalaisia rakenteita. Huolellinen työ pienentää riskejä. Lisätietoja riskeistä ja lupa-asioista saa oman kunnan rakennusvalvonnasta.

Julkaistu 30.6.2016 klo 11.05, päivitetty 5.2.2016 klo 12.48