Korjaus- ja muutostyössä rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön tulee ottaa huomioon korjaamista suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Maankäyttö- ja rakennuslain säännöksellä (MRL 117.4), ns. varovaisen korjaamisen periaatteella, halutaan edistää rakennusten kunnostamista ja korjaamista sekä niiden säilymistä käytössä.
Jokaisessa rakennuksessa on oman aikansa rakennustapojen, tyylikausien ja rakentamissäännösten mukaisia ominaisuuksia ja erityispiirteitä. Lain säännöksellä halutaan kiinnittää huomiota myös siihen, että korjaustoimet sovitettaisiin kuhunkin rakennukseen ja sen ominaisuuksiin – olivat ne kuinka tavanomaisia tahansa. Se, että rakennuskannassa on ajallista kerrostumaa, on rakennusperinnön kannalta arvokasta.
Korjausrakentamisessa säännökset joustavat
Rakennusten korjaustarpeet vaihtelevat ja korjauksia tehdään usein vaiheittain. Näin ollen on luonnollista, ettei korjausrakentamisessa yleensä ole tarkoituksenmukaista noudattaa korjausajankohdan rakentamissäännöksiä sellaisenaan. Maankäyttö- ja rakennuslain olennaisia teknisiä vaatimuksia koskevia säännöksiä ja niiden nojalla annettuja asetuksia onkin tarkoitettu sovellettavan joustavasti ja tapauskohtaista harkintaa käyttäen. Näin rakennuksen korjaustoimet ja rakennuksen mahdollisesti muutettava käyttötarkoitus on parhaiten sovitettavissa rakennuksen ominaisuuksiin ja erityispiirteisin.
Ominaisuudet ja erityispiirteet ovat huomispäivän rakennusperintöä
Kun korjaus- ja muutostyössä rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet säilytetään, säilyvät rakennusajankohtaan, -tekniikkaan tai vastaavaan liittyvät ominaisuudet arvokkaana rakennusperintönä myös jälkipolville.
Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 118 §) edellyttääkin, että rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä tehtäessä samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.