Kuusamon jätevesikysymys

Kuusamossa oli huomattava osa alueen vesistöistä suojeltu, johon liittyen myös jätevesien käsittely ja viemärijärjestelmien kehittäminen olivat erityisen merkittäviä kysymyksiä. Vielä 1970-luvulla alueen merkittävimmät jätevesien tuottajat olivat Kuusamon vesiosuuskuntaan kuuluneet kirkonkylän taajaman asukkaat sekä osuusmeijeri, jolla oli myös oma puhdistamo. Sieltä vedet johdettiin Kuusamojärveen.

Kirkonkylän puhdistetut jätevedet laskettiin Torankijärveen sekä muutamien muiden kuormittajien puhdistetut jätevedet Kuusamojärveen ja Kesäjokeen sekä Kitkajärveen. Kysymykseksi nousi jo 1980-luvulla yhtäältä Torankijärven käyttötarpeet ja toisaalta Kuusamon keskusta-alueen ja Rukan matkailukeskuksen tuottamien jätevesien purkaminen. Kehitys oli sikäli erikoinen, että jätevesien vaikutuksesta Torankijärvi rehevöityi, jolloin siitä tuli rehevän kasvustonsa vuoksi tärkeä lintuvesi ja myös Natura 2000 -alue.

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta suunnitteli jätevesien purkuvesivaihtoehtoja 1990-luvun puolivälistä lähtien ja ympäristökeskuksen aloitteesta Kuusamossa myös laadittiin jätevesien johtamisen yleissuunnitelma. Matkailupitäjän kannalta ongelmallista oli keskustaajamassa sijaitsevan järven käyttäminen purkuvetenä.

Sittemmin 2000-luvun loppupuolella käytiin kiivasta keskustelua Kuusamon jätevesien purkupaikasta, kun energia- ja vesiosuuskunta suunnitteli paikan siirtämistä niin että uuden jätevesipuhdistamon jätevedet olisi johdettu Maunujärveen. Osuuskunta haki lupaa siirrolle, mutta tammikuussa 2010 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto kuitenkin hylkäsi hakemuksen.

Lähteet ja kirjallisuus

  • Haastattelutiedot
  • www.avi.fi > Tiedotepalvelu > 2010
  • www.ymparisto.fi > Pohjois-Pohjanmaa > Luonnonsuojelu > Natura 2000 -alueet Pohjois-Pohjanmaalla
Julkaistu 23.10.2019 klo 12.56, päivitetty 23.10.2019 klo 12.56
Aihealue: