Metsätalous

Hakkuiden kohdentuminen

Metsähakkuut käynnistyivät Pohjois-Suomen metsissä laajamittaisina 1800-luvun jälkipuolella, kun metsäteollisuutta alkoi syntyä Perämeren rannikolle ja Kajaaniin. Puutavaran hankinta-alueet olivat vielä 1900-luvun alkupuolella Pohjois-Suomessa pääasiassa valtionmetsissä, joita oli myös Pohjois-Pohjanmaan sisäosien pitäjissä. Ennen kaikkea valtionmetsiä oli pohjoisosassa maakuntaa.

Puutavarayhtiöt hankkivat myös metsiä omistukseensa muun muassa ostamalla tiloja itselleen. Esimerkiksi Kajaani Oy oli hankkinut varsin laajoja alueita Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaan sisäosista. Näin puutavarayhtiö turvasi oman puunsaantinsa edulliseen hintaan. Se oli tyypillinen metsäyhtiön toimintamalli.

Puut myytiin pääsääntöisesti huutokaupoissa hakkuualueina, joista puutavarayhtiöt hakkauttivat savotoilla tietyn määrän metsää. Suurin osa oli havupuuta, joka meni sahatavaraksi ja metsäteollisuuden raaka-aineeksi.

Valtionmetsissä

Metsähallitus hallinnoi valtionmetsiä ja määritteli myös hakkuualueet, joten ympäristöhistorian kannalta valtiovallan ohjausjärjestelmä vaikutti keskeisesti suurten metsäsavotoiden kohdentumiseen.

Metsähallinto oli jaettu piiriorganisaatioina laajoihin tarkastuspiireihin ja ne pienempiin hoitoalueisiin. Organisaatio ei ollut alueellisesti vakiintunut, vaan se eli vuosikymmenten saatossa suurestikin. Metsänhoitajat olivat ratkaisevassa asemassa siihen, millaisia leimikoita hoitoalueilla kulloinkin merkittiin hakattavaksi.

Varsinkin 1930-luvun pulavuosina valtio alkoi toteuttaa jonkin verran myös omia savotoita, ja laman vaikutusten tasaamiseksi perustettiin 1930-luvun alussa valtio-omisteista metsäteollisuutta sahojen rinnalle. Tehtaista ensimmäinen ja merkittävin oli Kemiin perustettu Veitsiluodon selluloosatehdas, joka aloitti toimintansa vuonna 1930. Kemin, Kajaanin ja Oulun paperi- ja selluloosatehtaat imivätkin Pohjois-Pohjanmaalla hakatut puut ja sahat puolestaan sahapuutavaran.

Hakkuumäärät toisen maailmansodan jälkeen

Toisen maailmansodan jälkeen hakkuumäärät kasvoivat nopeasti. Esimerkiksi vuonna 1955 oli hakkuumäärät metsähallinnon Pohjanmaan piirikunnan alueella eli valtionmetsissä yhteensä 1 893 000 kuutiometriä. Alue kattoi Pohjois-Pohjanmaan, osia Peräpohjolasta, Kainuun sekä Perhon- ja Lestijokilaakson. Kasvullista metsämaata alueella oli 1 130 000 hehtaaria, joten hehtaaria kohti puuta kaadettiin 1,68 kuutiota. Ylimaan tarkastuspiirissä Simon, Ranuan, Kuusamon, Pudasjärven alueella hakkuumäärä oli 678 000 kuutiota ja sen eteläpuolisessa Keski-Pohjan piirissä Iistä etelään 338 000 kuutiota.

Hakkuumäärät olivat 1950-luvulla lähes kolminkertaisia 1920-luvun hakkuisiin verrattuna, mikä kuvaa hyvin myös jälleenrakennusajan puuntarvetta sekä teollisuudessa että rakennustoiminnassa. Tuolloin yhteiskunnan vaurastumisen mahdollisuutena ymmärrettiin metsät. Tiedotusvälineiden suosittu iskulause ”puulla parempiin päiviin” juurtui kieleen ja kansalaisten mieliin.

Osaran aukiot

Itse hakkuutavat tehostuivat myös 1950-luvulla traktoreiden ja kuorma-autojen yleistyessä. Jo vuosikymmenen alussa ilmestyivät myös ensimmäiset moottorisahat Pohjois-Pohjanmaan savotoille, mutta niiden läpimurtoaikaa oli 1950-luvun loppu. Tuolloin Pohjois-Suomessa hakattiin myös kuuluisia ”Osaran aukioita” eli ”Osaran lentokenttiä”. Metsähallituksen pääjohtaja Nils Osaran mukaan nimetty keskitettyjen hakkuiden malli perustui laajoihin avohakkuisiin.

Suomen suurin Osaran aukio sijaitsi Pudasjärven ja Posion kuntien alueella. Savottatyömaalla hakattiin 1940-luvun lopulta 1960-luvun alkuun saakka 20 000 hehtaarin alueella, josta 18 000 hehtaaria oli avohakkuuta. Puuta kaadettiin yhteensä noin 1,2 miljoonaa kuutiota.

Hyödyntäminen kotimaakunnassa

Pohjois-Pohjanmaalta teollisuuden käyttöön hankitun tukkipuun hyödyntäminen tapahtui 1980-luvulla suurelta osin myös Pohjois-Pohjanmaalla. Esimerkiksi vuonna 1985 hakatusta 478 miljoonasta kuutiosta päätyi 358 miljoonaa kuutiota omalle alueelle ja loput Keski-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Lappiin eli lähialueen teollisuuteen Kokkolaan, Pietarsaareen, Kemiin ja Kajaaniin. Silti myös raakapuun tuonti ulkomailta Suomeen yleistyi 1960-luvulla. Vielä vuonna 1960 tuontimäärä oli ollut 0,31 miljoonaa kuutiota, kun se vuonna 1974 oli jo 4,98 miljoonaa kuutiota. Vuonna 1984 tuonti nousi ennätykselliseen 6,62 miljoonaan kuutioon.

Puuvarannon kehitys

Pohjois-Pohjanmaan puuston kasvu oli 2000-luvun alussa 8,81 miljoonaa ja vuonna 2008 jo 9,90 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Se tarkoitti myös sitä, että puuston poistuma jäi alle kasvun, joten Pohjois-Pohjanmaan puuvaranto oli 1900-luvun loppuvuosista lähtien lisääntymässä. Vielä 1960- ja 1970-luvulla kehitys oli ollut päinvastainen. Kokonaispuuvaranto oli ollut 1970-luvulla 119 miljoonaa kuutiometriä, kun se 2000-luvun alussa oli 201 miljoonaa kuutiometriä. Metsäntutkijat laskivatkin, että metsänhoidollisin perustein Pohjois-Pohjanmaalla oli mahdollista tehdä hakkuita kymmenen vuoden aikana 1,3 miljoonalla hehtaarilla. Metsänkäsittelyssä lisääntyivät harvennus- ja avohakkuut ja taimikoiden hoito, kun taas uudistushakkuut metsien luontaista uudistamista varten vähenivät.

Puuston sitoma hiilidioksidimäärä

Vuodesta 1990 lähtien on ollut käytettävissä myös tietoa Suomen metsien puuston ja maaperän hiilidioksiditaseesta, jota on toimitettu Euroopan unionin kasvihuonekaasujen inventaarioraporttiin. Puuston kasvun sitoma hiilidioksidimäärä oli kasvussa 1990-luvulta lähtien. Vuonna 1990 kasvu sitoi 100,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, kun vuodesta 1999 lähtien määrä oli 112,2 miljoonaa tonnia vuodessa. Tosin samaan aikaan puuston poistuman kautta vapautui hiilidioksidia yhä enenevässä määrin, osa polton kautta, mutta tase oli kuitenkin positiivinen. Vapautunut hiilidioksidimäärä oli 1990-luvun alussa noin 70 miljoonaa tonnia vuodessa, kun se vuonna 2004 oli 91,0 miljoonaa tonnia.

Lähteet ja kirjallisuus

  • Hänninen 2003
  • Parpola 2009
  • Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimintakertomus 2008
  • Suomen metsävarat metsäkeskuksittain 2004–2006
  • SVT XVII
  • Tomppo et alia 2004
  • www.metla.fi > MetINFO> Tilastojulkaisut
Julkaistu 23.10.2019 klo 14.51, päivitetty 23.10.2019 klo 14.55
Aihealue: