Lämpötilavaihtelut 1900-luvun alusta 2000-luvulle

Termiset kasvukaudet

Ilman lämpötilasta voidaan esittää 1900-luvun alkupuolelta, vuosilta 1901–1930 kasvukauden kuukausittaiset keskiarvot Oulusta ja vertailun vuoksi myös Kajaanista ja Vaasasta (oC):

  huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu
Oulu 0,0 5,9 11,8 15,7 13,2 8,2
Kajaani -0,1 6,1 11,9 15,2 12,5 7,6
Vaasa 0,8 6,6 11,6 15,4 13,6 9,3

Keskilämpötiloissa ei ollut juurikaan eroja Pohjanmaalla, joskin syksyllä lämmin jakso jatkui Vaasan korkeudella selvästi pitempään kuin esimerkiksi Oulun tienoilla. Kuukauden keskilämpötiloista on mielenkiintoista, että terminen kasvukausi vallitsi 1900-luvun alkupuolen vuosina selvästi vielä syyskuussa Oulun korkeudella ja varmasti vielä lokakuun puolellakin.

Termisellä kasvukaudella tarkoitetaan aikaa, jolloin vuorokauden keskilämpötila pysyy +5 asteen yläpuolella. Normaalikaudella 1931–1960 terminen kasvukausi ajoittui Pohjois-Pohjanmaan ja Kalajokilaakson alueella sekä vertailun vuoksi Kainuussa ja Vaasan seudulla seuraavasti:

kunta pvm kasvukauden pituus
Reisjärvi 1.5.–2.10. 154 vrk
Haapavesi 7.5.–30.9. 146 vrk
Revonlahti 5.5.–1.10. 149 vrk
Oulunsalo 6.5.–3.10. 150 vrk
Pudasjärvi 8.5.–28.9. 143 vrk
Taivalkoski 13.5.–25.9. 135 vrk
Kuusamo 17.5.–23.9. 129 vrk
Kajaani 6.5.–2.10. 149 vrk
Vaasa 2.5.–9.10. 160 vrk

Esimerkiksi Varsinais-Suomessa kasvukausi alkoi huhtikuun 27. päivän aikoihin ja päättyi lokakuun 15. päivän tienoilla. Pituus oli siten yli 170 vuorokautta eli noin kolme viikkoa pitempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Pudasjärven ja Kuusamon ero oli peräti kaksi viikkoa.

Oulun korkeudella sijoittuu kasvukauden päättymisen pitkän ajan keskiarvo lokakuun alkupäiviin, joten 1900-luvun alkupuolen olosuhteet vastasivat 2000-luvun tilannetta.

Normaalikausien lämpöolot

Kansainväliseksi klimatologiseksi normaalikaudeksi määriteltiin 1960-luvulla 30 vuotta vuodesta 1931 lähtien. Lämpötiloista lasketaan keskimääräiset lämpöolot, joista juuri keskiarvoa pidetään tärkeimpänä kuvaajana. Vuorokauden keskilämpötiloista lasketaan kuukausikeskilämpötilat ja edelleen koko vuoden keskilämpötilat. Pohjois-Pohjanmaalla on ollut kahtena käytettävissä olevana normaalikautena vuoden keskilämpötila eri paikkakunnalla sekä vertailun vuoksi Sodankylässä, Kajaanissa, Vaasassa ja Helsingissä seuraava (Celsius-astetta):

  1931-1960 1961-1990
Haapavesi, kotitalousopp. 1,9 1,8
Ruukki, Revonlahti 2,4 2,0
Oulunsalo, lentoasema 2,3 2,0
Oulu, kaupunki 2,4 2,0
Hailuoto, Ojakylä 2,4 1,9
Pudasjärvi, Kurenalus 1,4 0,9
Taivalkoski, kirkonkylä 0,6 0,0
Kuusamo, kirkonkylä 0,0 -0,6
Kajaani, lentoasema 1,9 1,4
Sodankylä, observatorioa -0,4 -1,0
Vaasa, lentoasema 3,5 3,4
Helsinki-Vantaa lentoasema 4,4 4,5

Vuosikeskilämpötiloissa on ollut varsin merkittäviä eroja Pohjois-Pohjanmaan eri alueiden välillä. Esimerkiksi Pudasjärven ja Kuusamon välillä ero oli noin puolitoista astetta, mikä näkyi myös kasvukauden pituudessa. Luvuista havaitaan myös, että 1960-luvun alusta alkanut 30 vuoden normaalikausi oli viileämpi kuin sitä edeltänyt jakso.

Lämpötiloja Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan paikkakunnilla ovat korkeimmat mitatut lämpötilat kohonneet yli 30 asteen ja alimmat jääneet reilusti alle -40 asteen. Heinäkuussa 1957 päästiin 33,3 lämpöasteeseen, kun taas helmikuussa 1966 oli kovin pakkaslukema Oulussa: -41,5 astetta. Haapavedellä oli korkein mitattu lämpötila 30,8 astetta kesäkuussa 1988 ja matalin -41,3 Oulun tavoin niin ikään helmikuussa 1966.

Kuusamossa ankarimmat pakkaslukemat sattuivat vuoden alkuun 1985, jolloin lukema oli kirkonkylän mittausasemalla -45,2 astetta mutta Kiutakönkään asemalla -48,0 astetta. Kun Kiutakönkäällä mitattiin korkein lämpötila 32,1 astetta vuonna 1972, niin vaihtelu kylmimmän ja lämpimimmän ääripään välillä on ollut peräti 80 astetta. Kiutakönkäällä on tapahtunut myös suurin lämpötilan nousu yhden päivän aikana Suomessa. Maanantaina 2. päivä tammikuuta 1989 sää lauhtui -35,3 asteesta plussan puolelle 1,2 asteeseen eli erotus oli 36,5 astetta. Suurimmat erot voivat syntyä nimenomaan talviaikaan, kun läntiset tuulet tuovat hyvin lämmintä ilmaa kylmän ilman tilalle. Kuusamossa on mitattu myös Suomen ennätys huhtikuun kylmimmästä päivästä: 9.4.1912 lämpötila laski -36,0 asteeseen. Kuusamon seutu muodostaa ilmasto-oloiltaan ääri-ilmiöiden alueen, jossa idän kuivan ja lännen leudon ilmamassan tuulet kohtaavat.

Tarkasteltaessa 2000-luvulle saakka ulottuvia lämpötila-arvoja huomio kiinnittyy siihen, että vuoden keskilämpötiloissa 2000-luvun jälkipuolen vuodet ovat olleet viimeisen sadan vuoden aikana kahdenkymmenen lämpimimmän joukossa. Oulussa oli lämpöjaksolla 1971–2000 vuosikeskiarvo 2,4 astetta ja Helsingissä 5,6 astetta. Kun niitä verrataan kymmentä vuotta aikaisemmin tehtyyn 30 vuoden lämpöjaksoon, keskiarvo oli Helsingissä yli asteen verran korkeampi ja Oulussakin 0,4 astetta, joskin keskiarvo oli sama kuin lämpöjaksolla 1931–1960. Sodankylän korkeudella vuosiarvot eivät ole juurikaan viimeisen vuosisadan aikana koettuja lämpötiloja korkeampia ja Helsingissä 2000-luvun vuosikeskiarvot ovat olleet 1930-luvun tasolla.

Vuodesta 1900 lähtien Oulussa (Oulunsalon lentokentällä) oli korkein keskilämpötilakuukausi vuoden 1941 heinäkuu, jolloin keskiarvo kohosi 20,4 asteeseen, kun taas koleinta oli vuoden 1928 heinäkuussa 12,9 asteen kuukausikeskiarvolla. Vuoden 1941 heinäkuu on ollut kautta maan lämpimin kuukausi keskiarvoltaan.

Tammikuun ja heinäkuun keskilämpötilat Oulunsalossa 1960-2010.
Tammikuun ja heinäkuun keskilämpötilat Oulunsalossa 1960-2010.


 

Oulun seudulla lämpötilasta voidaan todeta, että heinäkuun keskilämpötilat ovat olleet 1960-luvulta lähtien varsin tasaisia. Lievää nousua oli nähtävissä 2000-luvulla kymmenen vuoden liukuvalla keskiarvolla, mutta mitään merkittävää nousua ei tapahtunut. Talvisydämen aikana tammikuussa lämpötilojen vaihtelut ovat olleet huomattavan suuria, ja 1980-luvun kylmän jakson jälkeen keskilämpötila on noussut 2000-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen se on tasaantunut. Tosin selvä talvinen lämpöpiikki oli 2000-luvun jälkipuolella, mutta tammikuu 2010 oli jälleen hyvin kylmä ja selvästi normaalia viileämpi. Kaiken kaikkiaan talvet hieman lämpenivät mutta kesät pysyivät entisellään.

Lähteet ja kirjallisuus

  • SVT III: 36
  • Taulukoita ja karttoja Suomen lämpöoloista kaudelta 1931–1960
  • Tilastoja Suomen ilmastosta 1961–1990
  • www.fmi.fi > Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot
Julkaistu 15.7.2019 klo 12.32, päivitetty 15.7.2019 klo 12.42
Aihealue: