Hyppää sisältöön

Rion julistuksesta Kiotoon ja Kööpenhaminaan

Keskeinen periaate vuoden 1992 Rio de Janeiron julistuksessa oli kestävä kehitys, jota varten laadittiin Agenda 21 eri yhteiskuntasektorien ja toimijoiden näkökulmasta tarkasteltuna.

Rion julistus kompromissi

Ongelmana konferenssissa oli, niin kuin jo kaksi vuosikymmentä aiemmin Tukholmassa, kehitys- ja teollisuusmaiden voimakkaasti toisistaan poikenneet intressit, eivätkä Rion teematkaan loppujen lopuksi olleet muuttuneet kovin merkittävästi vuosikymmenten saatossa. Kehitysmaiden huolenaiheena olivat taloudelliset kysymykset ja teknologiset tarpeet, kun taas teollisuusmaat pyrkivät hakemaan ratkaisuja ympäristöongelmiin. Niistä keskeisimpinä pidettiin ilmastonmuutosta sekä metsien ja yleensä biodiversiteetin häviämistä.

Rio de Janeirossa solmittiin kompromissina kansainvälinen ilmastopuitesopimus ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen pyrkivä sopimus, mutta metsien suojelua koskevaa sopimusta ei saatu  tehtyä. Konferenssissa sovittiin kuitenkin kansainvälisestä rahoitusjärjestelmästä, jonka tarkoituksena oli avustaa köyhiä maita niiden toimissa ilmastonmuutosta vastaan ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.

Kioton pöytäkirjan velvoitteet

Kioton pöytäkirjassa vuonna 2005 pyrittiin kasvihuonepäästöjen vähentämiseen ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi. Kehitysmaat jätettiin pöytäkirjan velvoitteiden ulkopuolelle.

Kioton sopimus velvoitti Euroopan Unionia vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä vuosien 2008–2012 aikana kahdeksan prosenttia vuoden 1990 tasosta. Suomen osalta velvoitteet olivat koko EU:ta lievemmät, sillä Suomi sitoutui pitämään päästömääränsä vuoden 1990 tasossa. Sen saavuttamiseksi hankittiin seitsemän miljoonan tonnin edestä päästövähennysyksiköitä kehitysmaista ja siirtymätalousmaista.

Kioton sopimus päättyisi vuonna 2010, joten neuvotteluja ryhdyttiin käymään vuoden 2012 jälkeisen ajan maailmanlaajuisesta sopimusjärjestelmästä. Tavoitteena oli saada neuvottelut päätökseen Kööpenhaminassa vuoden 2009 lopussa, mutta siinä ei onnistuttu.

Vuosille 2012–2025 Euroopan Unionin vähentämistavoitteeksi suunniteltiin peräti 21 prosenttia ja Suomellekin 16 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Julkaistu 30.9.2019 klo 10.44, päivitetty 30.9.2019 klo 10.44
Aihealue: