Itämeren typpikuorma Suomesta

Typpi kulkeutuu Itämereen enimmäkseen (85 %) jokiveden mukana. Muita tärkeitä typpikuormituslähteitä on suora pistekuormitus ja ilmalaskeuma mereen. Suoralla pistekuormituksella tarkoitetaan mereen suoraan jätevetensä laskevia yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedenpuhdistamoita sekä merialueilla sijaitsevia kalanviljelylaitoksia. Suomesta päätyi Itämereen vuosina 2008─2014 keskimäärin 82 000 tonnia typpeä vuosittain. Suora pistemäinen typpikuorma on vähentynyt 56 % vuoden 1990 tasosta. Tämä on 11 prosenttia kaikista maista Itämereen tulevasta typpikuormasta. Ilmalaskeuma vuonna 2010 Suomen merialueille oli 6 500 tonnia typpeä

Samoin kuin fosforin myös typen kuormitus riippuu jokien virtaamista. Virtaamaan vaikuttavat muun muassa sääolosuhteet. Typen kuormitusluvuissa onkin paljon vaihtelua vuosien välillä, mikä vaikeuttaa yleiskehityksen tulkintaa. Toisin kuin fosforin osalta, ei Suomesta Itämereen päätyvässä typpikuormassa näy vähenemisen merkkejä, vaan esim. Perämeren joissa typen virtaamat ovat olleet nousussa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.

Itämeren typpikuormitus on suurimmaksi osaksi peräisin maataloudesta ja yhdyskunnista. Muita huomattavia kuormituslähteitä ovat teollisuus, haja-asutus ja metsätalous, mutta kalankasvatuksella ja turvetuotannollakin on osuutensa. Myös typpilaskeuma järviin suoraan ilmakehästä on merkittävä Itämeren kuormittaja. Eri lähteiden osuudet vaihtelevat merialueittain.

Jokien kuljettama typen ainevirtaama Itämereen 1970-2017

Jokien typpikuormitus
Lähde: SYKE. 2018.

Ihmistoiminnoista aiheutuva kokonaistyppikuorma (t/a) Suomesta Itämereen vuosien 2008-2012 keskiarvona

Kuva: SYKE

Suora typpikuorma Itämereen vuosina 1990-2013

Kuva: SYKE

Julkaistu 17.11.2015 klo 15.19, päivitetty 10.10.2018 klo 13.55