Itämeren kauppalaivojen mittaamat ravinteet ja levien runsaus

Kauppalaivoille asennettuja automaattisia mittalaitteita ja näytteenottimia hyödyntävä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) seurantaprojekti Alg@line (Algaline) havainnoi Itämeren ekosysteemin tilan vaihteluita lähes reaaliaikaisesti. Tutkijat hyödyntävät näitä havaintoja muun muassa Itämeren leväseurannassa ja tiedotuksessa yleisölle sekä satelliittikuvien tarkentamisessa ja erilaisten merimallien todentamisessa.

algaline_reitit
Kuva 1. SYKE:n Algaline-seurantaan osallistuvien alusten reitit vuonna 2017.

 

Satelliittiyhteys välittää vedestä mitatut havainnot tutkijoille kerran tunnissa. Merivedestä mitataan suolaisuus, a-klorofyllin eli lehtivihreän pitoisuus, lämpötila, värillisen liuenneen orgaanisen aineen määrä (CDOM), sameus ja kesäisin myös sinilevien määrää ilmaisevien phykobiliinipigmenttien pitoisuus. Tämän lisäksi automaattinen näytteenottolaite varastoi vesinäytteet ravinne- ja kasviplanktonlajistomäärityksiä varten.

 

Itämerellä liikennöi tällä hetkellä kolme SYKE:n Algaline-seurantaan osallistuvaa kaupallista rahti- ja matkustaja-alusta (kuva 1). Tämän lisäksi SYKE:n yhteistyökumppanit koordinoivat vastaavaa toimintaa muillakin aluksilla.

 

SYKE:n vastuulla:

  • M/S Finnmaid (Helsinki–Travemünde)
  • M/S Silja Serenade (Helsinki–Tukholma)

 

SYKE:n ja SMHI:n (Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut) yhteistyönä:

  • M/S Tavastland (Oulu–Kemi–Lyypekki)

 

EMI:n (Estonian Marine Institute) vastuulla:

  • M/S Silja Victoria (Tallinna–Tukholma)

 

MSI:n (Marine Systems Institute) vastuulla:

  • M/S Silja Europa (Tallinna–Helsinki)

 

Algaline-yhteistyöhön osallistuvat SYKE:n lisäksi Suomen rannikolla toimivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELYt) ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat Viron EMI (Estonian Marine Institute) ja MSI (Marine Systems Institute), saksalainen IOW-tutkimuslaitos (Das Leibniz-Institut für Ostseeforschung Warnemünde) sekä Ruotsin SMHI (Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut).

 

Kauppalaivojen Algaline–mittaustuloksia julkaistaan joulukuussa 2014 suljetun Itämeriportaalin jälkeen Meriwikissä.

 

Kasviplanktonin määrä läntisellä Suomenlahdella

Klorofylli_Läntinen Suomenlahti
Kuva 2. Kasviplanktonin määrä läntisellä Suomenlahdella vuonna 2019 verrattuna vuosien 2000–2018 keskiarvoon. Vihreä käyrä kuvaa kasviplanktonin määrän viikottaista keskiarvoa vuosina 2000–2018 (mitattuna a-klorofyllin määrä mg/m-3). Oranssit pisteet kuvaavat vuoden 2019 havaintoja. Mittaukset on tehty avomerialueella.

 

 

Kasviplanktonin määrä pohjoisella Itämerellä

Klorofylli_Pohjoinen Itämeri
Kuva 3. Kasviplanktonin määrä pohjoisella Itämerellä vuonna 2019 verrattuna vuosien 2000–2018 keskiarvoon. Vihreä käyrä kuvaa kasviplanktonin määrän viikottaista keskiarvoa vuosina 2000–2018 (mitattuna a-klorofyllin määrä mg/m-3). Oranssit pisteet kuvaavat vuoden 2019 havaintoja. Mittaukset on tehty avomerialueella.

 

 

Kasviplanktonin määrä Arkonan altaassa

Klorofylli_Arkonan allas
Kuva 4. Kasviplanktonin määrä Arkonan altaassa vuonna 2019 verrattuna vuosien 2000–2018 keskiarvoon. Vihreä käyrä kuvaa kasviplanktonin määrän viikottaista keskiarvoa vuosina 2000–2018 (mitattuna a-klorofyllin määrä mg/m-3). Oranssit pisteet kuvaavat vuoden 2019 havaintoja. Mittaukset on tehty avomerialueella.

 

 

Fosfaatin määrä läntisellä Suomenlahdella

Fosfaatti_LäntSuomenlahti
Kuva 5. Fosfaatin määrä läntisellä Suomenlahdella vuonna 2019 verrattuna vuosien 2000–2018 keskiarvoon. Sininen käyrä kuvaa fosfaatin määrän viikottaista keskiarvoa vuosina 2000–2018. Punaiset pisteet kuvaavat vuoden 2019 havaintoja. Mittaukset on tehty avomerialueella.

 

 

Nitraatin määrä läntisellä Suomenlahdella

Nitraatti_LäntSuomenlahti
Kuva 6. Nitraatin määrä läntisellä Suomenlahdella vuonna 2019 verrattuna vuosien 2000–2018 keskiarvoon. Ruskea käyrä kuvaa nitraatin määrän viikottaista keskiarvoa vuosina 2000–2018. Oranssit pisteet kuvaavat vuoden 2019 havaintoja. Mittaukset on tehty avomerialueella.

 

 

Fosfaatin määrä pohjoisella Itämerellä

Fosfaatti_PohjItämeri
Kuva 7. Fosfaatin määrä pohjoisella Itämerellä vuonna 2019 verrattuna vuosien 2000–2018 keskiarvoon. Sininen käyrä kuvaa fosfaatin määrän viikottaista keskiarvoa vuosina 2000–2018. Punaiset pisteet kuvaavat vuoden 2019 havaintoja.  Mittaukset on tehty avomerialueella.

 

 

Nitraatin määrä pohjoisella Itämerellä

Nitraatti_PohjItämeri
Kuva 8. Nitraatin määrä pohjoisella Itämerellä vuonna 2019 verrattuna vuosien 2000–2018 keskiarvoon. Ruskea käyrä kuvaa nitraatin määrän viikottaista keskiarvoa vuosina 2000–2018. Oranssit pisteet kuvaavat vuoden 2019 havaintoja. Mittaukset on tehty avomerialueella.

 

 

Fosfaatin määrä Arkonan altaassa

Fosfaatti_Arkona
Kuva 9. Fosfaatin määrä Arkonan altaassa Itämerellä vuonna 2019 verrattuna vuosien 2000–2018 keskiarvoon. Sininen käyrä kuvaa fosfaatin määrän viikottaista keskiarvoa vuosina 2000–2018. Punaiset pisteet kuvaavat vuoden 2019 havaintoja. Mittaukset on tehty avomerialueella.

 

 

Nitraatin määrä Arkonan altaassa

Nitraatti_Arkona
Kuva 10. Nitraatin määrä Arkonan altaassa Itämerellä vuonna 2019 verrattuna vuosien 2000–2018 keskiarvoon. Ruskea käyrä kuvaa nitraatin määrän viikottaista keskiarvoa vuosina 2000–2018. Oranssit pisteet kuvaavat vuoden 2019 havaintoja. Mittaukset on tehty avomerialueella.

 

 

Julkaistu 13.10.2014 klo 13.32, päivitetty 21.3.2019 klo 11.13