Kauppalaivoille asennettuja automaattisia mittalaitteita ja näytteenottimia hyödyntävä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) seurantaprojekti Alg@line (Algaline) havainnoi Itämeren ekosysteemin tilan vaihteluita lähes reaaliaikaisesti. Tutkijat hyödyntävät näitä havaintoja muun muassa Itämeren leväseurannassa ja tiedotuksessa yleisölle sekä satelliittikuvien tarkentamisessa ja erilaisten merimallien todentamisessa.
Kuva 1. SYKE:n Algaline-seurantaan osallistuvien alusten reitit vuonna 2017.
Satelliittiyhteys välittää vedestä mitatut havainnot tutkijoille kerran tunnissa. Merivedestä mitataan suolaisuus, a-klorofyllin eli lehtivihreän pitoisuus, lämpötila, värillisen liuenneen orgaanisen aineen määrä (CDOM), sameus ja kesäisin myös sinilevien määrää ilmaisevien phykobiliinipigmenttien pitoisuus. Tämän lisäksi automaattinen näytteenottolaite varastoi vesinäytteet ravinne- ja kasviplanktonlajistomäärityksiä varten.
Itämerellä liikennöi tällä hetkellä kolme SYKE:n Algaline-seurantaan osallistuvaa kaupallista rahti- ja matkustaja-alusta (kuva 1). Tämän lisäksi SYKE:n yhteistyökumppanit koordinoivat vastaavaa toimintaa muillakin aluksilla.
SYKE:n vastuulla:
- M/S Finnmaid (Helsinki–Travemünde)
- M/S Silja Serenade (Helsinki–Tukholma)
SYKE:n ja SMHI:n (Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut) yhteistyönä:
- M/S Tavastland (Oulu–Kemi–Lyypekki)
EMI:n (Estonian Marine Institute) vastuulla:
- M/S Silja Victoria (Tallinna–Tukholma)
MSI:n (Marine Systems Institute) vastuulla:
- M/S Silja Europa (Tallinna–Helsinki)
Algaline-yhteistyöhön osallistuvat SYKE:n lisäksi Suomen rannikolla toimivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELYt) ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat Viron EMI (Estonian Marine Institute) ja MSI (Marine Systems Institute), saksalainen IOW-tutkimuslaitos (Das Leibniz-Institut für Ostseeforschung Warnemünde) sekä Ruotsin SMHI (Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut).
Kauppalaivojen Algaline–mittaustuloksia julkaistaan joulukuussa 2014 suljetun Itämeriportaalin jälkeen Meriwikissä.
Kasviplanktonin määrä läntisellä Suomenlahdella
Kuva 2. Kasviplanktonin määrä läntisellä Suomenlahdella vuonna 2021 verrattuna vuosien 2000–2020 keskiarvoon. Vihreä käyrä kuvaa kasviplanktonin määrän viikottaista keskiarvoa vuosina 2000–2020 (mitattuna a-klorofyllin määrä mg/m-3). Oranssit pisteet kuvaavat vuoden 2021 havaintoja. Mittaukset on tehty avomerialueella.
Kasviplanktonin määrä pohjoisella Itämerellä
Kuva 3. Kasviplanktonin määrä pohjoisella Itämerellä vuonna 2021 verrattuna vuosien 2000–2020 keskiarvoon. Vihreä käyrä kuvaa kasviplanktonin määrän viikottaista keskiarvoa vuosina 2000–2020 (mitattuna a-klorofyllin määrä mg/m-3). Oranssit pisteet kuvaavat vuoden 2021 havaintoja. Mittaukset on tehty avomerialueella.
Kasviplanktonin määrä Arkonan altaassa
Kuva 4. Kasviplanktonin määrä Arkonan altaassa vuonna 2021 verrattuna vuosien 2000–2020 keskiarvoon. Vihreä käyrä kuvaa kasviplanktonin määrän viikottaista keskiarvoa vuosina 2000–2020 (mitattuna a-klorofyllin määrä mg/m-3). Oranssit pisteet kuvaavat vuoden 2021 havaintoja. Mittaukset on tehty avomerialueella.
Fosfaatin määrä läntisellä Suomenlahdella
Kuva 5. Fosfaatin määrä läntisellä Suomenlahdella vuonna 2021 verrattuna vuosien 2000–2020 keskiarvoon. Sininen käyrä kuvaa fosfaatin määrän viikottaista keskiarvoa vuosina 2000–2020. Punaiset pisteet kuvaavat vuoden 2021 havaintoja. Mittaukset on tehty avomerialueella.
Nitraatin määrä läntisellä Suomenlahdella
Kuva 6. Nitraatin määrä läntisellä Suomenlahdella vuonna 2021 verrattuna vuosien 2000–2020 keskiarvoon. Ruskea käyrä kuvaa nitraatin määrän viikottaista keskiarvoa vuosina 2000–2020. Oranssit pisteet kuvaavat vuoden 2021 havaintoja. Mittaukset on tehty avomerialueella.
Fosfaatin määrä pohjoisella Itämerellä
Kuva 7. Fosfaatin määrä pohjoisella Itämerellä vuonna 2021 verrattuna vuosien 2000–2020 keskiarvoon. Sininen käyrä kuvaa fosfaatin määrän viikottaista keskiarvoa vuosina 2000–2020. Punaiset pisteet kuvaavat vuoden 2021 havaintoja. Mittaukset on tehty avomerialueella.
Nitraatin määrä pohjoisella Itämerellä
Kuva 8. Nitraatin määrä pohjoisella Itämerellä vuonna 2021 verrattuna vuosien 2000–2020 keskiarvoon. Ruskea käyrä kuvaa nitraatin määrän viikottaista keskiarvoa vuosina 2000–2020. Oranssit pisteet kuvaavat vuoden 2021 havaintoja. Mittaukset on tehty avomerialueella.
Fosfaatin määrä Arkonan altaassa
Kuva 9. Fosfaatin määrä Arkonan altaassa Itämerellä vuonna 2021 verrattuna vuosien 2000–2020 keskiarvoon. Sininen käyrä kuvaa fosfaatin määrän viikottaista keskiarvoa vuosina 2000–2020. Punaiset pisteet kuvaavat vuoden 2021 havaintoja. Mittaukset on tehty avomerialueella.
Nitraatin määrä Arkonan altaassa
Kuva 10. Nitraatin määrä Arkonan altaassa Itämerellä vuonna 2021 verrattuna vuosien 2000–2020 keskiarvoon. Ruskea käyrä kuvaa nitraatin määrän viikottaista keskiarvoa vuosina 2000–2020. Oranssit pisteet kuvaavat vuoden 2021 havaintoja. Mittaukset on tehty avomerialueella.