Itämeren fosforikuorma Suomesta

Suurin osa ihmisen aiheuttamasta fosforikuormasta kulkeutuu Itämereen jokiveden mukana. Suomesta päätyi Itämereen vuosina 2008─2014 keskimäärin 3 900 tonnia fosforia vuosittain, josta 95 % jokien kuljettamana ja 5 % suorana pistekuormana. Suoralla pistekuormituksella tarkoitetaan mereen suoraan jätevetensä laskevia yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedenpuhdistamoita sekä merialueilla sijaitsevia kalanviljelylaitoksia.  Suora pistemäinen fosforikuorma on vähentynyt yli 70 % vuoden 1990 tasosta. Suomen osuus on 10 prosenttia kaikista maista Itämereen tulevasta fosforikuormasta.

Ravinteiden kuormitus on yhteydessä sään vaihteluihin ja erityisesti joissa virtaavan veden määrään. Runsassateisina vuosina maaperästä valuu enemmän ravinteita vesistöihin kuin kuivempina vuosina. 2000-luvulla lämpimät talvet ovat lisänneet ravinteiden valuntaa, sillä maa on ollut aiempaa lyhyemmän ajan jäinen ja lumipeitteinen.

Suomen jokien fosforivirtaama Itämereen on hieman vähentynyt 1990-luvulta lähtien, mutta koska vuosittaiset vaihtelut ovat suuria, vähenemän suuruuden tarkka arviointi on vaikeaa.

Suurin osa itämeren fosforikuormasta on peräisin maataloudesta. Kuormituslähteiden suhteelliset osuudet vaihtelevat kuitenkin merialueittain. Esimerkiksi Saaristomerellä kalankasvatus on haja-asutuksen ohella maatalouden jälkeen suurin kuormituslähde, Perämerellä taas metsätalous. Asutuksesta aiheutuva kuormitus on suurinta Suomenlahdella, jonka rannikolla väestöntiheyskin on suurin.

Jokien kuljettama fosforin ainevirtaama Itämereen 1970-2017

Jokien fosforikuormitus
Lähde: SYKE. 2018.

Ihmistoiminnoista aiheutuva fosforikuorma (t/a) Suomesta Itämereen vuosien 2008-2012 keskisarvona

Kuva: SYKE

Suora fosforikuorma Itämereen vuosina 1990-2013

Kuva: SYKE

Julkaistu 17.11.2015 klo 15.17, päivitetty 10.10.2018 klo 13.54