Hyppää sisältöön

Meriluonnon monimuotoisuuden suojelu

Sukeltaja
© Metsähallitus 2005

Itämeren ominaispiirteet, kuten vähäsuolaisuus, ja useat ympäristöongelmat ovat haaste myös meriluonnolle.

Tiedot vedenalaisesta luonnosta ovat parantuneet

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) ansiosta kokonaiskuva lajien ja luontotyyppien esiintymisen laajuudesta ja runsaudesta on nykyisin huomattavasti parempi kuin ohjelman aloitusvuonna 2009. VELMU tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää sekä meriluonnon suojelussa että kestävässä käytössä.

Suomen luontotyyppien toisessa uhanalaisuusarviossa (2018) arvioitiin 42 vedenalaista luontotyyppiä, sitä edeltävässä arvioinnissa (2008) 12 luontotyyppä. Arvioinnin pohjana käytettiin Itämeren laajuista luokittelua (Helcom Undewater Biotopes = HUB). Lisäksi arvioinneissa hyödynnettiin VELMU-ohjelmasta kerättyä tietoa. Erittäin uhanalaisiksi (EN) luontotyypeiksi arvioitiin haurupohjat, punaleväpohjat, suursimpukkapohjat, valkokatka-merivalkokatkapohjat sekä jokisuisto. Vaarantuneiksi (VU) arvioitiin suojaisat näkinpartaispohjat, meriajokaspohjat, merijää, fladat ja kluuvit. Silmälläpidettäviä (NT) luontotyyppejä oli neljä ja elinvoimaisiksi arvioituja oli 14. Tiedote olivat puutteellisia (DD) 14 luontotyypin osalta tiedot olivat puutteellisia, joten niitä ei arvioitu. Itämeren rehevöityminen on yhä suurin uhanalaistumisen syistä.

Lajien uhanalaisuutta arviointiin vuonna 2019. Tiedot Itämeren lajeista ovat lisääntyneet edellisestä arviosta (2010) VELMU-työn ansiosta. Ensimmäistä kertaa voitiin arvioida lähes koko Suomen rannikolla esiintyvä levälajisto. Tiedoissa on kuitenkin yhä puutteita: muun muassa makrolevälajeista yli kolmannesta ei voitu arvioida.

Yleisesti voidaan todeta, että vesiympäristöissä, joka kattaa sekä Itämeren että makean veden elinympäristöt, uhanalaisten lajien määrä oli vähäisempi kuin esimerkiksi metsissä tai perinnebiotoopeissa. Maailmanlaajuisella "Punaisella listalla" Suomessa esiintyviä lajeja ovat mm. upossarpio, joka meillä on arvioitu vaarantuneeksi (VU). Suomessa äärimmäisen uhanlaisiksi (CR) lajeiksi on arvioitu mm. meriharjus ja ankerias. Itämeressä elävä pyöriäispopulaatio on maailmanlaajuisesti arvioitu myös äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) ja sille on laadittu oma elvytyssuunnitelma. Suomessa laji katsottiin satunnaiseksi vierailijaksi (luokka NA).

Vuoden 2013 aikana valmistui Itämeren suojelukomission (HELCOM) kokoama ns. punainen lista Itämeren uhanalaisista lajeista.

Harmaahylkeiden määrä on kasvanut, samoin Pohjanlahdella itämerennorppakanta kasvaa. Sen sijaan Saaristomerellä ja Suomenlahdella itämerennorpan tilanne on hälyttävä. Suomeen perustettiin pääasiallisesti harmaahylkeiden suojelua varten seitsemän hylkeidensuojelualuetta vuonna 2001. Molemmille hyljelajeille on laadittu myös yhteinen hoitosuunnitelma vuonna 2007.

Tavoitteena suojelualueiden verkosto

Ympäristöministeriön tavoitteena on luoda ekologisesti yhtenäinen suojelualueiden verkosto rannikko- ja merialueille. Suomessa on useita meri- ja rannikkoalueiden suojelualueita, joihin kuuluu viisi kansallispuistoa sekä useita muita valtion maa- ja vesialueilla sekä yksityismailla sijaitsevia suojelualueita. 

Natura 2000 -verkoston myötä merellä sijaitsevien suojelualueiden määrä on kasvanut. Verkostoa täydennettiin 2012 viidellä avomerelle sijoittuvalla alueella, joissa suojelun perustana ovat vedenalaiset luontotyypit. Ne edustavat riuttoja ja vedenalaisia hiekkasärkkiä, jotka sijaitsevat esiintymisalueensa äärirajoilla. Vuonna 2018 verkostoa laajennettiin Saaristomeren, Tulliniemen linnustonsuojelualueen sekä Södra Sandbäckin alueiden osalta.

Tärkeimmät merellä sijaitsevat Natura 2000 -alueet on myös nimetty Itämeren suojelukomission (HELCOM) Itämeren rannikko- ja merialueiden suojelualueverkostoon (Baltic Sea Protected Areas eli HELCOM Marine Protected Areas MPA). MPA-verkoston luomisella täytetään myös biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tavoitteita kattavasta suojelualueverkostosta merialueilla.

Julkaistu 10.11.2014 klo 14.21, päivitetty 30.6.2020 klo 14.37