Merentutkimus

Merentutkimus tuottaa tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista, luonnonvarojen suojelusta ja hyödyntämisestä, sekä toimenpiteistä, joilla pyritään ylläpitämään tai parantamaan meren tilaa.

Työskentelyä Arandalla
Tutkijat asentavat mittalaitteita mereen Arandalla. Kuva: Ilkka Lastumäki.

Korkeatasoinen, luotettava ja ajantasainen tutkimustieto auttaa ymmärtämään Itämeren ekosysteemin toimintaa ja meren vaikutusta ilmastoon. Tutkimus tukee arvioita ja ennusteita, joita tarvitaan meripolitiikan valmistelussa sekä toimenpiteiden suunnittelussa ja toimeenpanossa.

Tutkimukset luovat perustan merenkulun turvallisuuden parantamiselle. Ne auttavat ymmärtämään meren ekosysteemien, talouden ja politiikan monimutkaisia kytköksiä sekä avaavat uusia näköaloja ruuan ja energian tuotantoon. Meret tuottavat ihmiselle monenlaisia hyötyjä, ns. ekosysteemipalveluita, kuten ravintoa, luonnonvaroja, virkistysmahdollisuuksia sekä aineettomia arvoja.

Meriä koskevan tieteellisen tiedon ja ymmärryksen lisääminen on tavoite, jota Suomi tukee kansainvälisten merentutkimus- ja suojeluyhteisöjen jäsenenä.

Keskeinen toimija merentutkimuksessa on SYKEn koordinoima FINMARI-yhteenliittymä. Se kehittää alan toimijoiden yhteistyötä tutkimuslaitteiden, tukipalveluiden sekä mallien ja tietovarantojen käytössä Suomessa ja kansainvälisesti. Konsortioon kuuluvat Helsingin ja Turun yliopistot, Åbo Akademi, Suomen ympäristökeskus SYKE, Ilmatieteen laitos ja Geologian tutkimuskeskus GTK sekä Arctia Shipping Oy.

Ohessa olevat linkit ohjaavat merentutkimusta tekevien laitosten sivuille ja niiden kautta pääsee tarkemmin tutustumaan ajankohtaisiin tutkimushankkeisiin ja -julkaisuihin.

Tutkimuslaitoksia:

FINMARI-konsortio:

Merentutkimuksen koordinaatio 2013

Suomen tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijatyöryhmä

 

 

Väitös: Ilmaston lämpeneminen voi muuttaa kasviplanktonyhteisön koostumusta ja vähentää ravintoketjun ylemmille tuotantotasoille siirtyvää ravinnon määrää 9.4.2019
Ilmaston lämpeneminen muuttaa meren kasviplanktonyhteisöjen koostumusta. Esimerkiksi Itämeren ekosysteemissä kevätkukintaa dominoivat piilevät voivat menettää valta-asemansa panssarisiimaleville. Se voi heikentää ulapalla tapahtuvaa eloperäisen aineksen kierrätystä ja vähentää ravintoketjun ylemmille tuotantotasoille siirtyvää ravinnon määrää.
Lue lisää
Suomen vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden huippualueet ensi kertaa kartalla 9.11.2018
Suomen vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden huippualueet on ensimmäistä kertaa koottu kartalle. Tutkimuksen mukaan kuitenkin kolme neljäsosaa merkittävistä vedenalaisista luontoarvoista jää nykyisten suojelualueiden ulkopuolelle. Positiivista on, että vain yhden prosentin tarkasti kohdennettu lisäys suojelualueiden pinta-alaan voisi tuplata suojelutehon.
Lue lisää
Itämeri antaa tietoa ympäristömuutosten tulevista haasteista 9.5.2018
Lämpeneminen, happamoituminen, rehevöityminen ja hapen puute ovat esimerkkejä maailman merien rannikkovyöhykkeille ennustetuista suurista ongelmista. Itämerellä nämä muutokset tapahtuvat paljon muita alueita nopeammin. Arvostetussa Science Advances -tiedelehdessä julkaistun artikkelin mukaan Itämeri voi toimia erittäin hyödyllisenä mallina merien ympäristömuutoksista ja niihin reagoimisesta.
Lue lisää
Julkaistu 13.10.2014 klo 10.49, päivitetty 10.6.2019 klo 12.40