Hyppää sisältöön

Vieraslajien seuranta

Vieraslajien seurannassa keskitytään tarkastelemaan Suomen merialueille saapuvia tai jo saapuneita vieraslajeja sekä selvittämään niiden alkuperä ja saapumistapa. Seurannan tavoitteena on selvittää uusien raportointikaudella saapuneiden vieraslajien määrää sekä vieraslajien runsauden ja levinneisyyden muutoksia. Suomen merialueilla menestyvät vieraslajit voivat syrjäyttää alkuperäislajistoa ja aiheuttaa muutoksia koko merelliseen ekosysteemiin. Vieraslajitiedot kerätään muiden seurantaohjelmien tuottamista aineistoista sekä kansalaisten ilmoittamien havaintojen avulla. Lisäksi kohdennettua vieraslajiseurantaa tehdään rannikkoasemilla kovilla pohjilla sekä Suomen suurimmissa kansainvälisen liikenteen satamissa. Seurantaa suorittavat Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja rannikon ELY-keskukset.

Yleinen ympäristötavoite on, että uusien saapuvien vieraslajien määrä vähenee.

Seurantamenetelmät

Vieraslajeista saadaan paljon lajistotietoa muiden seurantojen yhteydessä. Lisäksi vieraslajeja seurataan kohdennetusti: kovien pohjien eliöyhteisöjä ja satamien kaikkia eliöryhmiä.

Seurantatietoa saadaan satamaseurannasta sekä vesipatsaan elinympäristön seurantaohjelmasta (eläinplanktonin koostumus ja määrä -alaohjelma, kasviplanktonin koostumus, määrä ja kukintojen lajisto -alaohjelma), merenpohjan elinympäristöjen seurantaohjelmasta (avomeren pehmeiden pohjien eläinyhteisöt -alaohjelma, rannikkovesien pehmeiden pohjien eläinyhteisöt -alaohjelma, makrolevä- ja sinisimpukkayhteisöt -alaohjelma) sekä rannikkokalojen seurannasta. Lisäksi vieraslajien esiintymä tietoja saadaan vedenalaisen luonnon kartoitusohjelmasta (VELMU). Kohdennettua vieraslajiseurantaa tehdään myös kovilla pohjilla rannikolla. Aineistoista tarkastellaan vieraslajien lajimäärää, runsautta ja levinneisyyttä. Myös kansalaishavainnot tukevat vieraslajien levinneisyyden arviointia.

Satamaseurannat mahdollistavat EU:n vieraslajiasetuksen ja IMO:n Painolastivesiyleissopimuksen mukaisen seurannan sekä takaavat suuremmalla varmuudella uusien vieraslajien havaitsemisen. Satamat ovat usein ensimmäisiä paikkoja, joihin vieraslajit saapuvat ja siksi ne on valittu tärkeiksi erityisseurantakohteiksi uusien lajien havaitsemisessa.

Satamaseurannassa kasvi- ja eläinplanktonnäytteet otetaan vesinäytteestä tai haavilla. Pehmeiden pohjien eläinnäyte otetaan kauhanoutimella. Pohjakalojen ja äyriäisten pyyntiin käytetään pienikokoisia mertoja. Kiinnittyviä eliöitä kerätään varsihaavilla kovilta pinnoilta sekä kiinnittymislevyillä.

Vieraslajiseurantatietoa on kerätty kasvi-, eläinplankton- ja pohjaeläinseurantaohjelmissa 1960- ja 1970-luvuilta lähtien. Satamaseurantaa on tehty projektivaroin vuosina 2012, 2013 ja 2018. Säännöllisempi satamaseuranta on ttarkoitus aloittaa 2021. Kovien pohjien liikkuvien ja kiinnittyvien eliöiden seuranta alkoi vuonna 2020.

Matalien vesien vieraslajit eivät seurannoissa tule kattavasti esille, jonka vuoksi kansalaisten havainnot ravuista ja kaloista ovat tärkeitä. Ilmoita vieraslajihavaintosi tästä. Lisätietoa ja tunnistustietoa vieraslajeista löytyy vieraslajiportaalista.

Sirokatkarapu 556px
Sirokatkarapu © Kuva: Samuli Korpinen

 

Julkaistu 4.9.2015 klo 18.08, päivitetty 15.9.2020 klo 12.34