Roskaantumisen ja vedenalaisen melun seuranta

Meren roskaantumisen ja vedenalaisen melun seuranta-ohjelmissa tarkastellaan rantaroskien ja mikroroskan määrää sekä vedenalaisen äänen painetasoa ja ihmistoiminnan aiheuttamien impulsiivisten äänten esiintymisaikoja ja -paikkoja Suomen merialueilla.

Roskaantumista tai vedenalaista melua ei ole seurattu Suomessa aiemmin, joten seurantojen alustavana tavoitteena on selvittää meren roskaantumisen määrä ja laatu sekä melutasot ja melun haitta eliöstölle. Lopullisena tavoitteena on saada roskan määrä vähentymään nykytasosta ja vähentää vedenalaista melua niin, ettei siitä koidu haittaa meriympäristölle.

Seurantaa koordinoi Suomen ympäristökeskus (SYKE).

Seurantamenetelmät

Rantaroskan seuranta perustuu kansalaisten tekemiin havaintoihin, joissa määritellään rannoilla näkyvän (yli 2,5 cm kokoisen) roskan määrä ja laatu. Seurantaa suorittaa Pidä Saaristo Siistinä ry, joka siivosi vuonna 2014 yhdeksän rantaa. Näistä kahdeksan on ollut siivoamisen kohteena myös vuosina 2012 ja 2013. Siivotut rannat sijaitsevat Saaristomerellä ja Suomenlahdella ja siivous toistetaan kolme kertaa vuodessa keväällä, kesällä ja syksyllä.

Mikroskooppisen roskan määrää ja laatua seurataan tutkimusalus Arandalla. Seurantaa tehdään 17 seuranta-asemalla avomerellä ja 8 seuranta-asemalla rannikolla keväisin, kunn vesi on mahdollisimman kirkasta. Avomeren seuranta-asemat kattavat suurimman osan avomerialueista ja rannikon asemat Saaristomeren ja Suomenlahden. Mikroroskaa kerätään veden pintakerroksesta haavilla, johon jäävät yli 300 mikrometrin kokoiset partikkelit. Haaviin jääneiden mikroroskien määrä ja laatu määritetään mikroskoopilla.

Mikroroskien seuranta on aloitettu vuonna 2014.

Vedenalaista melua seurataan Suomen merialueilla yhdeksällä vedenalaisella mikrofonilla eli hydrofonilla. Työ on osa EU-rahoitteista BIAS-hanketta. Hydrofoneja on asennettu kolme Suomenlahdelle, yksi pohjoiselle Itämerelle, kaksi Saaristomerelle ja kaksi Perämerelle. Hydrofoneja on asennettu myös Ruotsin ja Viron merialueille, joista on hyötyä myös Suomen merialueiden vedenalaisen melun kartoituksessa.

Hydrofonien mittauksista tarkastellaan matala- ja keskitaajuuksien (10 Hz – 10 kHz) impulsiivisia äänenpainetasoja ja jatkuvaa matalataajuuksista (n. 40 Hz – 180 Hz) äänenpainetasoa. Tuloksista pyritään kehittämään Itämerelle vedenalainen akustinen malli.

Vedenalaisen melun seuranta on aloitettu vuonna 2014.

Roskia rannalla 556px
Roskia rannalla © Kuva: Aarno Torvinen / YHA-kuvapankki

 

Kuva meriroskan lähteistä tarkentuu 12.4.2019
Suomen rantojen suurin meriroskan lähde on virkistyskäyttö, mutta suurissa kaupungeissa rantoja roskaavat myös rakennustyömaat, kertovat RoskatPois!-hankkeen tulokset.
Lue lisää
Mikroroska – haaste jätevedenpuhdistamoille 11.5.2018
SYKEn tutkija, FM Julia Talvitien 18.5.2018 Aalto yliopistossa tarkastettava väitöskirja on Suomen ensimmäinen mikroroskasta tehty väitöstutkimus. Väitöskirja osoittaa, että Suomen jätevedenpuhdistamot toimivat pääpiirteissään hyvin myös mikroroskan puhdistajana, mutta kuormitusta voitaisiin edelleen vähentää.
Lue lisää
Kalakin kuulee kaupungin äänet 12.10.2017
Helsingissä selvitetään ensimmäistä kertaa merenlahtien vedenalaista melua. Kaupungin sisälahtien äänimaisema on erilainen kuin avomerellä, sillä kaupungin äänet kantautuvat myös veden alle. Autoliikenteen aiheuttama matalataajuinen melu erottuu vilkkaasti liikennöidyn väylän läheisyydessä myös vedenpinnan alla tehdyissä mittauksissa.
Lue lisää
Julkaistu 4.9.2015 klo 17.56, päivitetty 4.9.2015 klo 17.56