Hyppää sisältöön

Vuoksen vesistöalueella havaittu kesällä erikoisia sammaleläimiä - ilmoita havaintosi tulokaslajista

Tiedote 11.9.2014 klo 9.40

Kuva: Antti Kanninen

Sammaleläimiä elokuussa 2014 Lapinlahdella, Onkiveden Lammasvirralla. Kuva: Antti Kanninen / Pohjois-Savon ELY-keskus.

Vuoksen vesistöalueen pääaltaiden rannoilla on havaittu tänä kesänä erikoinen tulokaslaji. Kyseessä on sammaleläin Pectinatella magnifica, joka elää jopa tuhansien yksilöiden hyytelömäisissä yhdyskunnissa. Lajin ei tiedetä olevan haitaksi ihmisen terveydelle, mutta yhdyskunnat voivat kiinnittyä laiturirakenteisiin tai haitata painolastina nuotassa. Muualla maailmassa on havaittu lajin tukkivan vedenottoputkia. Lajin leviämistä Suomessa kannattaa pitää silmällä.

Havainnot voi ilmoittaa verkossa:

Tänä vuonna havaintoja on saatu kansalaisilta valokuvien kera neljältä alueelta: Saimaan Lavikanlahti (Savitaipale), Etelä-Saimaa (Lappeerannan lähivedet) sekä Saimaan kanava, Onkiveden Lammasvirta (Lapinlahti), Haukivesi ja Unnukka (Varkaus). Lajia on havaittu ainakin vuosina 2006–2013.  Onkivedeltä Lapinlahdelta on varmistettu näyte vuodelta 2011.

Havaitut hyytelömäiset ja läpikuultavat yhdyskunnat ovat olleet kooltaan 5-40 cm. Sammaleläimet ovat ryhmittyneet pallomaisen muodostelman pintaosiin, ja niiden vettä siivilöivät rakenteet muodostavat yhdyskunnan pinnalle kuvioita.

”Tulokaslaji voi runsaana esiintyessään vaikuttaa järvien ekosysteemiin. Eliö suodattaa vedestä hiukkasia ja vesi voi kirkastua, jolloin veden valaistusolosuhteet muuttuvat. Laji leviää vesistöstä toiseen esimerkiksi vesilintujen mukana. Vuoksen vesistöön se on voinut kulkeutua myös laivojen painolastivesien mukana. Tätä teoriaa tukee kansalaisilta saatujen havaintojen sijainti,” limnologi Sari Mitikka Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.  

Lajin tunnistus varmistettiin SYKEssä mikroskoopilla näkyvien  lisääntymissolujen eli statoplastien perusteella.

Kuva: Reija Jokipii

Sammaleläin P.magnifican statoplasti eli lisääntymissolu mikroskooppikuvassa. Näyte on peräisin Onkiveden Lammasvirralta. Kuva: Reija Jokipii / SYKE.

Tulokaslaji Mississippijoelta

Laji on alun perin pohjoisamerikkalainen ja kotoisin Mississippijoen valuma-alueen järvistä ja tekoaltaista. Sitä on tavattu Euroopassa, Kanadassa, Japanissa ja Korean niemimaalla.

Tämä makean veden laji esiintyy ravinnepitoisissa ja lämpimissä, yli 20 °C vesissä. Sitä voi havaita varmimmin elo-syyskuussa. Yhdyskunta kiinnittyy yleensä vesikasveihin tai esimerkiksi laiturin rakenteisiin, mutta voi irrottautua ja kellua vedessä. Ihanteellinen kasvupaikka on matala järven lahti tai hitaasti virtaava joki. Yhdyskunnat hajoavat alle 16- asteisessa vedessä. Loppukesällä ja syksyllä sammaleläin muodostaa ns. statoplasteja (lisääntymissoluja). Lajin leviäminen tapahtuu todennäköisesti juuri statoplastien avulla niiden kulkeutuessa vesilintujen tai painolastivesien mukana uusille alueille.

Kuva: Antti Kanninen

Sammaleläimiä vedesssä Onkiveden Lammasvirralla. Kuva: Antti Kanninen / Pohjois-Savon ELY-keskus.
 

Lisätietoja:

  • Limnologi Sari Mitikka, Suomen ympäristökeskus SYKE,
    puh. 0295 251 430, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

  • Tutkija Kristiina Vuorio, Suomen ympäristökeskus SYKE,
    puh. 0295 251 757, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
     

Linkkejä:

Lajista on nähtävillä valokuvia ja videokuvaa mm. tällä alankomaalaisella sivustolla:

Pohjois-Amerikkalaisia sivuja:

Sammaleläinhavainnoista tiedotetaan myös vieraslajiportaalissa: