Hyppää sisältöön

Suomalaiset innostuivat kirjoittamaan runoja luonnosta

Uutinen 16.7.2020 klo 15.40

Suomen luonnon päivän kunniaksi järjestetty luontorunokilpailu saavutti suuren suosion. Kilpailu alkoi maaliskuun lopulla ja päättyi heinäkuun 15. päivä.  Kilpailurunoja lähettiin tänä aikana yli 2000, mikä yllätti täysin esiraadin jäsenet ja kilpailun järjestäjät. Runoja lähettivät kaiken ikäiset suomalaiset ja Suomen luonnosta kiinnostuneet. Kukin osallistuja sai lähettää korkeintaan kolme runoa. Valtaosa runoista on suomeksi, mutta mukana on myös muutama ruotsinkielinen ja saamenkielinen runo.

Ajankohtaiset pölyttäjät ja niiden merkitys ovat monessa runossa tärkeässä roolissa. © Kuva: Päivi Tahvanainen

Kilpailurunoissa liikutaan Suomen luonnossa eri vuodenaikoina. Runoissa retkeillään muistoissa ja nykyhetkessä, maalla ja kaupungissa, sadesäässä, usva-aamuissa, tähtiöinä, pakkashangilla ja hellepäivinä. Niissä koetaan hienoja hetkiä mustikkametsässä, ikikuusikoissa ja lummelammilla.

Runoista löytyy paljon eläimiä ja kasveja. Kissankellojen, kultapiiskujen, valkolehdokkien ja kukkivan hillan kauneus, sammalmaton hohtava vihreys, saniaisten ja puiden pitkä ikä ovat mukana runoissa. Kurjet, joutsenet, kuikat ja varikset ovat huutaneet itsensä runomuistoihin. Sudet, karhut, ilvekset, oravat ja ketut vilahtavat monissa teksteissä. Kalastus innostaa joitain runoilijoita, ja esimerkiksi lahna on saanut oman runonsa. Selkärangattomiakin löytyy paljon: perhosia, leppäkerttuja, kovakuoriaisia, sudenkorentoja, kastematoja ja hämähäkkejä − jopa karhukaisia ja lantakuoriaisia. Myös ajankohtaiset pölyttäjät ja niiden merkitys ovat monessa runossa tärkeässä roolissa.

Runoissa on huolta tulevasta- miten selviämme ilmastonmuutoksen, lajikadon ja saastumisen haasteista, ja surua siitä, miten olemme luontoa kohdelleet. Koronakevät ja sen aiheuttamat tuntemukset ovat myös läsnä. Toisaalta luontoon sulautuminen, mielen rauhoittuminen, luonnon kauneus ja ilo tuntuvat nousevan huolia vahvempina teemoina esiin. Kilpailun perusteella vaikuttaa sitä, että luonto on monille suomalaisille tärkeä ja rakas, ja siellä koettuja hienoja hetkiä muistellaan vuosikymmenten jälkeenkin.

Kilpailuaika on nyt päättynyt. Esiraati käy seuraavaksi läpi kilpailurunot ja valitsee niistä parikymmentä finalistia. Tasavallan presidentin puoliso, runoilija rouva Jenni Haukio valitsee niistä voittajan, joka julistetaan Suomen luonnon päivänä lauantaina 29.8.2020.

Lisätietoja

Toimittaja Minna Pyykkö, Yleisradio, p. 040 707 6688, etunimi.sukunimi@yle.fi
Viestintäasiantuntija Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 040 509 8654, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi,
Toimittaja Tiina Jensen, Yleisradio, p. 040-1486999, etunimi.sukunimi@yle.fi
 

  • Esiraadissa toimivat Suomen luonnonpäivän ohjausryhmän lisäksi Minna Joenniemi, Vesa Rantama, Aleksis Salusjärvi ja Henriika Tulivirta.
  • ”Hyttyset tanssii lintujen lauluja”- tällä runolla 3- vuotias Pihla osallistui runokilpailuun. Muut kilpailuun osallistuneet luontorunot löytyvät Ylen artikkelista.