Ylimysjärvi

Koodi FI0800050
Kunta Kauhajoki
Pinta-ala 125 ha
Aluetyyppi SAC ja SPA

Alue kartalla

Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

 Alueen kuvaus

Ylimysjärvi on Kyrönjoen latvajärviä. Sen valuma-alue on pieni ja huomattavan soinen. Järvi on täysin umpeenkasvanut ja humuspitoinen. Maaston alavuuden seurauksena saraniittyvyöhyke on hyvin laaja ja järvikortetta kasvaa koko vesialueella. Järven länsilaidan metsät ovat hoidettuja, varttuvia mänty-koivusekametsiä. Kaakkoispuolella puolestaan kasvaa iältään ja rakenteeltaan vaihtelevaa varttunutta kuusivaltaista sekametsää. Seassa on runsaasti eriikäisiä lehtipuita, mm. järeitä haapoja, sekä maapuita ja kolopuita. Erittäin kehityskelpoinen metsä on rehevä ja puissa esiintyy paljon kääpiä.
Linnustossa varsinkin monet kortteikkoja suosivat lajit ovat runsaita.
Alueen luonnontilaan ovat vaikuttaneet ympäröivien soiden ojitukset, joista vedet valuvat suoraan järveen. Rantoja ei ole rakennettu, mutta itälaidalle on pystytetty lintutorni. Suo- ja metsärantojensa ansiosta järvi on varsin erämainen.

Ylimysjärvi on Suomenselän valtakunnallisesti arvokas, rakentamaton lintuvesi.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

Valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Rauhoitetaan yksityismaan luonnonsuojelualueena maanomistajien kanssa sovittavin rauhoitusehdoin tai hankitaan valtiolle (ranta-alueet). Vedenpinnan korotus tarpeen.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit

Nimi

Pinta-ala,ha

Humuspitoiset järvet ja lammet 61
Vaihettumissuot ja rantasuot 59
Boreaaliset luonnonmetsät 1

Suojelun perusteina olevat lajit

Laji

Tieteellinen nimi

jouhisorsa Anas acuta
lapasorsa Anas clypeata
heinätavi Anas querquedula
harmaasorsa Anas strepera
metsähanhi Anser fabalis
harmaahaikara Ardea cinerea
tukkasotka Aythya fuligula
ruskosuohaukka Circus aeruginosus
sinisuohaukka Circus cyaneus
pikkujoutsen Cygnus columbianus bewickii
laulujoutsen Cygnus cygnus
palokärki Dryocopus martius
ampuhaukka Falco columbarius
nuolihaukka Falco subbuteo
pikkusieppo Ficedula parva
kurki Grus grus
selkälokki Larus fuscus fuscus
pikkulokki Larus minutus
naurulokki Larus ridibundus
uivelo Mergus albellus
keltavästäräkki Motacilla flava
suokukko Philomachus pugnax
kapustarinta Pluvialis apricaria
mustakurkku-uikku Podiceps auritus
härkälintu Podiceps grisegena
luhtahuitti Porzana porzana
kalatiira Sterna hirundo
teeri Tetrao tetrix
mustaviklo Tringa erythropus
liro Tringa glareola
punajalkaviklo Tringa totanus

Alueella on lisäksi 2 uhanalasta lajia.

 

Julkaistu 11.9.2019 klo 11.45, päivitetty 3.12.2019 klo 10.11

Aihealue: