Viiankiaapa

Koodi

FI 130 1706

Kunta

Sodankylä

Pinta-ala

6 595 ha

Aluetyyppi

SCI ja SPA

Alueen kuvaus:

Suo kuuluu Sodankylän suurimpiin ja komeimpiin aapoihin. Sitä luonnehtivat laajat lähes yhtämittaisina jatkuvat rimpinevat. Jänteet jatkuvat katkeamatta kilometrejä. Rimmit ovat pitkiä ja leveitä, kasvillisuudeltaan oligo-mesotrofisia. Paikoin esiintyy suuria avorimpiä. Reunoissa jänteet ja rimmet ovat heikoimmin kehittyneet. Reunoilla on myös rämeitä ja korpia. Lettoja on etenkin Heinäaavalla ja Viiankijärven ympäristössä.

Lettojen kokonaispinta-ala on n. 540 ha, 8 %. Puustoiset suot kattavat n. 17 % kokonaisalasta (1100 ha).

Viiankiaapa kuuluu pohjoisen Peräpohjolan aapasuovyöhykkeeseen.
Alue on hyvä lintusuo. Suo on lajistollisesti arvokas.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot:

Viiankiaapa kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan.

Osa alueesta on toteutettu muodostamalla siitä luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Alue toteutetaan muiltakin osin luonnonsuojelulain keinoin.

Luontodirektiivin luontotyypit:

Humuspitoiset lammet ja järvet

1 %

Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium-kasvillisuutta

<1 %

Pohjoiset, boreaaliset tulvaniityt <1 %

*Keidassuot

1 %

Vaihettumissuot ja rantassuot

1 %

*Cratoneurion-huurresammallähteet, joissa muodostuu kalkkiliejusaostumia

<1 %

Letot

1 %

*Aapasuot

75 %

*Boreaaliset luonnonmetsät

13 %

Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit

<1 %

*Puustoiset suot

5 %

* priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II lajit:

saukko

kiiltosirppisammal

lettorikko

Lintudirektiivin liitteen I linnut:

ampuhaukka

palokärki

helmipöllö

pohjantikka

hiiripöllö

pyy

kapustarinta

sinirinta

liro

suokukko

metso

varpuspöllö

Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat
säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut:

jänkäkurppa

metsähanhi

jänkäsirriäinen

mustalintu

jouhisorsa

mustaviklo

lapasorsa

tuulihaukka

lapasotka

Muuta lajistoa:

haapana

metsäkirvinen

tavi

harmaalokki

närhi

taviokuurna

harmaasieppo

niittykirvinen

telkkä

hömötiainen

nokivaris

tilhi

isokuovi

pajulintu

töyhtöhyyppä

isolepinkäinen

pajusirkku

tukkasotka

järripeippo

peippo

tylli

käki

piekana

urpiainen

kalalokki

pikkukuovi

valkoviklo

kanahaukka

pikkusirkku

vihervarpunen

käpytikka

pikkutikka

karhu

keltavästäräkki

pohjansirkku

kaitakämmekkä

kirjosieppo

punakylkirastas

käyrälehtirahlasammal

kirjosiipikäpylintu

räkättirastas

lapinkämmekkä

korppi

rantasipi

lettorikko

kulorastas

riekko

pohjanhuurresammal

kuukkeli

ruokokerttunen

punakämmekkä

lapinkirvinen

sepelkyyhky

röyhysara

lapintiainen

sinisorsa

sirppihuurresammal

laulurastas

taivaanvuohi

verikämmekkä

leppälintu

talitiainen

Edellä esitetyt tiedot perustuvat Natura-tietolomakkeen tiivistelmään. Natura-arvioinneissa tulee käyttää varsinaisia Natura-tietolomakkeen (Natura Data Form) tietoja, jotka sisältävät laji- ja luontotyyppikohtaisia arviointitietoja. Natura-tietolomakkeita voi tilata Suomen ympäristö- keskuksesta ja Lapin ympäristökeskuksesta.

Lisää luontotietoa (aluekohtaista ja yleistä):

Aapala, Kaisu & Lindholm, Tapio 1995: Valtionmaiden suojellut suot. metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 48., Metsähallitus, Vantaa. 155 s.

Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 -luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46, 2. korj. painos, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 194 s.

Eurola S. & Kaakinen, E.1978: Suotyyppiopas. Porvoo, WSOY. 87 s.

Eurola, S., Huttunen , A. & Kukko-oja, K. 1995: Suokasvillisuusopas. 2 korj. painos. Oulanka Reports 14. 85 s.

Heikkilä, R. 1997: Uhanalaiset suotyypit. Teoksessa Korhonen, K-M. ja Savonmäki, S. 1997: Metsätalouden ympäristöopas, Metsähallitus, 130 s.

Häyrinen, U. & Ruuhijärvi, R. 1969: Pohjois-Suomen soiden säilytyssuunnitelma.  Eripainos Suomen Luonto -lehdestä, nro 4/1969.

Ilmonen, J., Ryttäri, T. ja Alanen A. 2001: Luontodirektiivin kasvit ja selkärangattomat eläimet. Suomen Natura 2000 -ehdotuksen luonnontieteellinen arviointi. Suomen ympäristö 510. Suomen ympäristökeskus. 177 s.

Jokimäki, J. ja Kaisanlahti-Jokimäki, M-L. 2004: Joutsenaavan, Kokonaavan, Silmävuoman, Viiankiaavan ja Teuravuoman suolintuselvitys 2004. Arktinen keskus/Lapin yliopisto. 26 s.

Kulmala, Pauliina 2005: Lettorikon tila Suomessa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A nro 148, Metsähallitus. 71 s.

Metsähallitus 2006: Viiankiaavan hoito- ja käyttösuunnitelma, Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C nro 11, Metsähallitus, 51 s.

Polkuja Naturaan: Pohjois-Lapin seutukunta, esite. Natura 2000-alueet Lapin voimavaraksi-hanke 2004-2007.

Pääkkö, Elisa (toim.) 2004: Keski-Lapin aapasoiden luonto. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja A nro 145, Metsähallitus.153 s.

Maa- ja metsätalousministeriön soidensuojeluntyöryhmä 1977: Soidensuojelun perusohjelma. Komiteanmietintö 1977:48. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. 47 s.

Maa- ja metsätalousministeriön soidensuojeluntyöryhmä 1980: Soidensuojelun perusohjelma II. Komiteanmietintö 1980:15, Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. 45 s.

Maa- ja metsätalousministeriön valtakunnallinen soiden suojelun perusohjelma 1981. Helsinki.164 s.

Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 427 s.

Ruuhijärvi, Rauno & Häyrinen Urpo 1980: Suomen luonto 3: Suot. Helsinki, Kirjayhtymä 347 s.

Ryttäri, T. & Kettunen, T. (toim.): Uhanalaiset kasvimme. Suomen ympäristökeskus ja Kirjayhtymä Oy, Helsinki. 335 s.

Julkaistu 14.11.2003 klo 13.59, päivitetty 19.8.2013 klo 11.38

Julkaisija: