Vihas-Keihäslahti

Natura 2000 -kohteiden tietoja päivitetään

Natura 2000 -kohteiden tiedot ovat osin muuttuneet. Kaikkien kohteiden tietoja ei ole vielä päivitetty tähän verkkopalveluun. Ajantasaiset tiedot ovat karttapalvelussa:

Koodi FI1000007
Kunta Kalajoki
Pinta-ala (ha)       138
Aluetyyppi SAC/SPA
Alue kartalla Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Kalajoen hietikko-dyynialuekokonaisuuteen kuuluva Vihas-Keihäslahti on luontotyypeiltään ja lajistoltaan edustava ja monimuotoinen maankohoamisrannikon alue. Linnuston ja kasvillisuuden lisäksi alueen merkitystä lisäävät viereiset geomorfologisesti edustavat dyynimuodostumat.

Vihasniityn laaja yhtenäinen laidunnettu merenrantaniitty muodostaa suojelualueen ytimen. Alueen rannat ovat hiekkarantoja ja alueen rantaviiva elää jatkuvasti maan kohotessa ja tyrskyjen ja jäätikön muovatessa pehmeää pohjaa. Vihaslahti on jo merestä irti kuroutunut kluuvi. Vihaslahden luonnonmukaista kehitystä heikentää nk. Suezin kanava, jolla pidetään yllä meriyhteyttä; toisaalta kanava saattaa pitää kluuvia sopivana kasvupaikkana upossarpiolle. Keihäslahti on suojainen laaja lahti.

Alueen metsät vaihtelevat rehevyydeltään karuista dyynimänniköistä reheviin kosteisiin lehtoihin; pienialaisesti esiintyy myös luhtia.

Alueella kasvaa uhanalaisia lajeja, ja varsinkin Vihaslahti on erittäin monipuolinen kasvillisuutensa puolesta. Alueella on yksi Suomen eteläisimmistä upossarpioesiintymistä. Alueella tavataan myös ruijanesikko (Primula sibirica) -ryhmään kuuluvia lajeja sekä kotoperäisiä lajeja.

Alueen vesi- ja rantalinnusto on hyvin runsaslajinen monipuolisten biotooppien vuoksi. Linnustoon kuuluu sekä karujen hietikoiden että rehevien lintuvesien lajeja. Alueella on pesinyt 2000-luvulla vähintään 35 kosteikoille ominaista lintulajia. Pesivään ja muutolla levähtävään lintulajistoon sisältyy useita valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja.

Maankohoamisrannikon luontotyypit ovat alueella edustavia, melko luonnontilaisia ja niiden kasvillisuus on monipuolinen. Alue liittyy lännessä suoraan geomorfologisesti erittäin arvokkaaseen ja luontotyyppinä suojeltuun Vihaspauhan dyynialueeseen ja idässä on yhteys Maristonpakkojen Natura-alueen metsäisten dyynien alueelle. Yhdessä ne muodostavat harvinaisen, täydellisen dyynien sukkessiosarjan. Lisäksi alueella esiintyy merkittävästi maankohomisrannikon primäärisukkessiometsiä, jotka jatkuvat saumatta viereiselle Maristonpakkojen Natura-alueelle vaihettuen dyynimetsiksi.

Vihas-Keihäslahdella sijaitseva rantaniitty on yksi seudun laajimmista. Alue on hyvin tärkeä uhanalaisen upossarpion levinneisyysalueen kannalta; esiintymä on lajin eteläisimpiä. Alueen kasvillisuuden monipuolisuus on muutenkin merkittävä.

Vihas-Keihäslahden pesimälinnusto on monipuolinen: pesimälajisto koostuu noin 35 kosteikoille ominaisesta lintulajista, joista suojelun kannalta merkittävimpiä ovat tukkasotka, jouhisorsa, heinätavi, pilkkasiipi, mustakurkku-uikku ja suokukko. Pesimäaikaiseen lajistoon kuuluvat myös pikkutiira ja lapinsirri. Muuttokausien aikana alueella levähtää merkittäviä määriä sorsalintuja ja kahlaajia.

Rantojen kasvillisuus on ollut uhattuna perinteisen laidunnuksen vähentymisen vuoksi; nyt Vihasniityn merenrantaniitty on hoidossa ja sen pinta-ala on kasvanut. Keihäsojan kautta tuleva hajakuormitus rehevöittää aluetta.

Peruste D kohdan 3.3.lajeille: suolasara, merisara, suolasänkiö, tuppivita, merihanhikki, meripeltovalvatti ja merikohokki ovat ruijanesikkoryhmän (Primula sibirica- ryhmän) lajeja, pohjanlahdenlauha, suolasänkiö ja tuppivita ovat Suomen vastuulajeja. Muut mainitut lajit ovat tyypillisiä tai seurattavia, harvinaistuneita lajeja.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys, alueen käyttöä ohjaamalla ja hoitotoimenpitein.
- Luontotyypin, lajin ja populaation määrää lisätään ja elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Vihas-Keihäslahti kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.

Lintuvesisuojeluohjelma-alueen luoteispuolella sekä ohjelma-alueiden välillä on lisätty alueita. VihasKeihäslahden suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla.

Vihas-Keihäslahden alue on suojeltu yksityisenä luonnonsuojelualueena vuonna 1997.

Alueen tietolomake

Luontodirektiivin luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
1150 Fladat, kluuvijärvet ja laguuninomaiset lahdet 20,42
1160 Laajat matalat lahdet 16,27
1630 Itämeren boreaaliset rantaniityt 47,6
2180 Atlanttisen, kontinentaalisen ja boreaalisen alueen metsäiset dyynit 2,89
7140 Vaihettumissuot ja rantasuot 3
9030 Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät 30
9050 Boreaalist lehdot 10
9070 Fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet 6

Lajit

Jouhisorsa Anas acuta
Lapasorsa             Anas clypeata
Heinätavi Anas querquedula
Harmaasorsa Anas strepera
Metsähanhi Anser fabalis
Harmaahaikara Ardea cinerea
Punasotka Aythya ferina
Tukkasotka Aythya fuligula
Lapasotka Aythya marila
Kaulushaikara Botaurus stellaris
Pulmusirri Calidris alba
Etelänsuosirri Calidris alpina schinzii
Pikkusirri Calidris minuta
Lapinsirri Calidris temminckii
Ruskosuohaukka Circus aeruginosus
Sinisuohaukka Circus cyaneus
Laulujoutsen Cygnus cygnus
Kurki Grus grus
Merikotka Haliaeetus albicilla
Pikkulepinkäinen Lanius collurio
Selkälokki Larus fuscus fuscus
Pikkulokki Larus minutus
Naurulokki Laurs ridibundus
Jänkäsirriäinen Limicola falcinellus
Punakuiri Limosa lapponica
Mustapyrstökuiri Limosa limosa
Sinirinta Luscinia svecica
Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
Pilkkasiipi Melanitta fusca
Uivelo Mergus albellus
Keltavästäräkki Motacilla flava
Vesipääsky Phalaropus lobatus
Suokukko Philomachus pugnax
Mustakurkku-uikku         Podiceps auritus
Pikkutiira Sterna albifrons
Kalatiira Sterna hirundo
Lapintiira Sterna paradisaea
Ristosorsa tadorna tadorna
Mustaviklo Tringa erythropus
Liro Tringa glareola
Punajalkaviklo Tringa totanus
Upossarpio Alisma wahlenbergii

 

Julkaistu 26.7.2013 klo 13.21, päivitetty 6.7.2020 klo 8.46