Vieremänsuon alue

Natura 2000 -kohteiden tietoja päivitetään

Natura 2000 -kohteiden tiedot ovat osin muuttuneet. Kaikkien kohteiden tietoja ei ole vielä päivitetty tähän verkkopalveluun. Ajantasaiset tiedot ovat karttapalvelussa:

Koodi

FI 1200 741

Kunta

Suomussalmi

Pinta-ala

2952 ha

Aluetyyppi

SAC

Alue kartalla

Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu (kirjoita hakukenttään Natura-alueen nimi tai koodi)

Alueen kuvaus

Vieremänsuon aluen sijaitsee noin kymmenen kilometriä Hossasta etelään. Alueen metsät ovat pääosin rehevähköjä tuoreita kankaita. Tämä ilmenee hyvänä puuston kasvuna sekä koivun ja haavan runsautena. Suot ovat pääosin mesotrofisia. Alueella on myös meso-eutrofisia lähteitä. Naavajoen varressa on luhtaista ruoho- ja heinäkorpea.

Alue paikkatietoikkunassa

Aivan Venäjään rajautuva pienten vaarojen jakso muodostaa puustoltaan ja kasvillisuudeltaan oman kokonaisuutensa. Metsät ovat kehittyneet rehevänpuoleisella tuoreella kankaalla luonnontilaisesti ilmeisesti voimakkaan kaskeamisen jälkeen. Metsät ovat edustavia sekametsiä, joissa kasvaa paikoin myös järeitä ylismäntyjä ja haapoja. Lahopuusto on erittäin runsas.

Lännempänä metsät ovat noin 130-vuotiaita ja mäntyvaltaisia. Koivun osuus vaihtelee ja haapaa on paikoin runsaasti. Vanhoja hakkuukantoja on yleisesti. Kasvillisuustyyppi on tuoreen ja kuivahkon rajamailla ja kuusettuminen on aluillaan. Lahopuuta on runsaasti.

Soidensuojelualueen luoteispuoliset metsät ovat toinen kokonaisuus. Naavajoen luona on vanhoja kuusivaltaisia metsiä, joissa on ylispuumäntyjä. Näissä metsissä arvokkainta on runsas kuusilahopuusto. Metsät alkavat olla aukkoontumisvaiheessa. Lahopuuhun sitoutunut vanhan metsän lajisto on erittäin edustava. Pohjoisempana Karhusuon ja Ukkolansuon väliset metsät ovat kohtalaisen järeäpuustoisia kuivahkon kankaan männiköitä, joissa on harvalti eri-ikäistä kuusta ja justeerikantoja. Lahopuuta on kohtalaisen runsaasti.

Soidensuojelualueella on 60-70-vuotiaan metsän ohella iäkkäämpiäkin, luonnontilaisen kaltaisia osia, jotka jatkuvat sekä kuusi- että mäntyvaltaisina suojelualueen eteläpuolelle. Suojelualueen pohjoispuolella metsät ovat vanhimpia ja lahopuustoisimpia. Järeä elävä ja kuollut haapa antavat oman lisänsä muutoinkin mittaviin metsän suojeluarvoihin. Alue on merkittävä kainuulainen aapasuoluonnon ja vanhojen metsien suojelukokonaisuus.

Suojeluperusteet ja -tavoite

Vieremänsuon soidensuojelualue on Kainuun pohjoisosiin itärajalle sijoittuva laaja rimpisten aapasoiden kokonaisuus, joka on valuma-alueeltaan luonnontilainen ja yksi suojelullisesti merkittävimmistä suoalueista Kainuussa. Vaikka soidensuojelualueen metsäsaarekkeet on aikoinaan hakattu ja uudistettu, Natura-alueeseen sisältyy soidensuojelualuetta ympäröivä vanhojen metsien laajennusosa, joka muodostaa merkittävän vanhojen metsien ydinalueen, joka on yhteydessä Pahamaailman, Hossan ja Etelä-Kuusamon vanhojen metsien alueisiin pohjoisessa, Tormuan Pohjanvaaran alueeseen lännessä sekä Martinselkosen alueeseen etelässä. Vieremänsuon Natura-alue muodostaa lisäksi valuma-alueeltaan luonnontilaisen pienvesien kokonaisuuden, johon sisältyy lukuisia humuspitoisia suolampia sekä muutama alueen halkova pikkujoki haarapuroineen.

Merkittävimmät alueen perustamis- ja suojeluperusteet ovat seuraavat luontodirektiivin luontotyypit:

3160 Humuspitoiset järvet ja lammet 68,7 ha
3260 Pikkujoet ja purot 6,4 ha
7310* Aapasuot 1041 ha
9010* Luonnonmetsät 883 ha
91D0* Puustoiset suot 1005 ha

*Priorisoitu luontotyyppi

Lisäksi muut Natura-tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2. mainitut ja edustavuudeltaan vähintään merkittävät luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin. Kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Natura -tietolomake

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Kohde sijoittuu kokonaan valtion maalle. Alueen toteutustapa on luonnonsuojelulaki (vesialueet vesilaki). Alueella on Vieremänsuon luonnonsuojelualue ja Vieremänsuon soidensuojelualue, jotka kattavat Natura-alueesta 99,7 %. Maakuntakaavassa alueella on SL-merkintä. Alue kuuluu luontomatkailun kehittämisalueeseen.

Uhanalaiset lajit (2019 luokitus)

susi Canis lupus EN
ahma Gulo gulo EN
taigametsähanhi Anser fabalis fabalis VU
tervapääsky Apus apus EN
suokukko Calidris pugnax CR
töyhtötiainen Lophophanes cristatus VU
lapintiainen Poecile cinctus VU
hömötiainen Poecile montanus EN
pyy Tetrastes bonasia VU
lettosara Carex heleonastes VU
raidantuoksukääpä Haploporus odorus VU
kalliokeuhkojäkälä Lobaria scrobiculata VU
Julkaistu 6.9.2013 klo 11.29, päivitetty 21.2.2020 klo 14.55

Julkaisija: