Veneneva-Pelso
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Alue on erittäin edustava ja yhtenäinen aapasuokokonaisuus. Pelson luonnonpuiston alue on viimeisiä luonnontilaisia kappaleita kuuluisista Pelson aapasoista. Luonnonpuiston alueella on muun muassa laajoja rimpinevoja, jotka ovat linnustoltaan edustavia. Oman lisänsä alueelle luovat soita halkovat hiekkaiset entiset rantavallit, ns. rantakaarrot. Tuulisuo on kasvillisuudeltaan merkittävä alue. Venenevan rimpisellä aapasuoalueella on varsin monipuolinen suotyyppivalikoima. Venenevan pesimälinnustoon kuuluvat kaikki Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa tavattavat suolintulajit.
Alueen luonne ja merkitys
Veneneva-Pelso on erittäin edustava, laaja ja yhtenäinen aapasuokokonaisuus, jonka linnustollinen arvo on suuri.
Alueeseen rajautuu turvetuotannossa olevia alueita tai siihen tarkoitukseen hankittuja suoalueita.
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
-luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein,
-luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Kohteeseen on yhdistetty Pelson luonnonpuisto (laki n:o 674/81) ja soidensuojelun perusohjelman kohde D1.25 (Suuren Venenevan-Heponevan-Viirinevan alue).
Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain keinoin.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
---|---|---|
3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 50.9 |
3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 0.94 |
7110 | keidassuot | 220 |
7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 43 |
7160 | fennoskandian lähteet ja lähdesuot | 0.242 |
7310 | aapasuot | 8420 |
8220 | kasvipeitteiset silikaattikalliot | 0.603 |
9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 93.2 |
9080 | fennoskandian metsäluhdat | 2.6 |
91D0 | puustoiset suot | 2240 |
Suojelun perusteena olevat lajit
Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
---|---|---|
A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
A861 | suokukko | Calidris pugnax |
A127 | kurki | Grus grus |
A098 | ampuhaukka | Falco columbarius |
A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
A002 | kuikka | Gavia arctica |
A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
A001 | kaakkuri | Gavia stellata |
A542 | pohjansirkku | Emberiza rustica |
A241 | pohjantikka | Picoides tridactylus |
A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
A876 | teeri | Lyrurus tetrix tetrix |
A166 | liro | Tringa glareola |
A456 | hiiripöllö | Surnia ulula |
A277 | kivitasku | Oenanthe oenanthe |
A108 | metso | Tetrao urogallus |
1355 | saukko | Lutra lutra |
A222 | suopöllö | Asio flammeus |
A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
A236 | palokärki | Dryocopus martius |
A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |
Alueella on lisäksi 3 uhanalaista lajia.