Veittiaapa

Alue kartalla: Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Veittiaapa on pääasiassa vaikeakulkuista rimpinevaa. Pinnanmuodoiltaan se on tasainen. Jänteet ovat hyvin matalia ja katkeilevia. Luujärvien ympäristössä karut nevat, rämeet ja vesistöt muodostavat maisemallisesti kauniin kokonaisuuden. Ristiaavalla ja Lähdesuon pohjoisosassa vallitsevana suotyyppinä ovat suursaranevat. Lähdesuo on pinnanmuodoltaan loiva rinnesuolaakso. Kasvillisuus on liikkuvan veden vuoksi usein rehevää. Alueella tavataan paikoin runsaasti mm. kämmekkäkasveja. Hömmönojan varret ovat koivuvaltaista korpea.

Laaja rimpineva-alue, joka on linnustollisesti hyvin monipuolinen ja arvokas.

• metsätalous
• ojitus

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen (ks. karttapalvelu) taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Veittiaapa kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Alue on valtion maiden osalta perustettu luonnonsuojelulain nojalla soidensuojelualueeksi. Alue toteutetaan muiltakin osin luonnonsuojelulain keinoin.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit (ha)

Tietolomakkeen taulukko 3.1

• Humuspitoiset järvet ja lammet (73)
• Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (22)
• Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium -kasvillisuutta (2,85)
• Keidassuot (60)
• Aapasuot (2350)
• Boreaaliset luonnonmetsät (160)
• Fennoskandian metsäluhdat (5)
• Puustoiset suot (880)

Suojelun perusteina olevat lajit

Tietolomakkeen taulukko 3.2

• jouhisorsa, Anas acuta
• metsähanhi, Anser fabalis
• suopöllö, Asio flammeus
• tukkasotka, Aythya fuligula
• pyy, Bonasa bonasia
• sinisuohaukka, Circus cyaneus
• ruisrääkkä, Crex crex
• laulujoutsen, Cygnus cygnus
• palokärki, Dryocopus martius
• pohjansirkku, Emberiza rustica
• ampuhaukka, Falco columbarius
• nuolihaukka, Falco subbuteo
• kuikka, Gavia arctica
• kurki, Grus grus
• jänkäsirriäinen, Limicola falcinellus
• jänkäkurppa, Lymnocryptes minimus
• mustalintu, Melanitta nigra
• uivelo, Mergus albellus
• keltavästäräkki, Motacilla flava
• suokukko, Philomachus pugnax
• kapustarinta, Pluvialis apricaria
• kalatiira, Sterna hirundo
• hiiripöllö, Surnia ulula
• teeri, Tetrao tetrix
• metso, Tetrao urogallus
• mustaviklo, Tringa erythropus
• liro, Tringa glareola
• punajalkaviklo, Tringa totanus
• saukko, Lutra lutra

Alueella on lisäksi yksi uhanalainen laji.