Vatianjärven - Saraaveden alue

Natura 2000 -kohteiden tietoja päivitetään

Natura 2000 -kohteiden tiedot ovat osin muuttuneet. Kaikkien kohteiden tietoja ei ole vielä päivitetty tähän verkkopalveluun. Ajantasaiset tiedot ovat karttapalvelussa:

Alueen koodi: FI0900104
Pinta-ala: 394 ha
Kunta: Laukaa, Äänekoski
Aluetyyppi: SAC
Alue kartalla: Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Vatianjärven-Saraaveden alue on moniosainen kohde, joka sijoittuu Tarvaalankosken seutua lukuunottamatta Laukaan Kanavareittiin kuuluvan vesistöreitin varrelle. Itse vesistöstä kohteessa ovat mukana kosket koskireitteineen: Luijankoski ja Kapeenkoski, Kuusaankoski sekä Tarvaalankoski. Kosket on suojeltu koskiensuojelulain nojalla ja nykyisin ne kuuluvat Tarvaalankoskea lukuunottamatta Keitele-Päijänne -kanavareittiin. Koskien lisäksi kohteeseen kuuluu Vatianjärven ja Saraaveden rannoilta tai läheltä rantoja arvokkaita harjuja, kallioita, lehtoja, rantaluhtia, perinneympäristökohde ja Peukaloisen lintuvesialue. 

Vatianjärven pohjoisosassa on n. 1,5 km pitkä koskireitti, johon kuuluvat vuolasvirtaiset Luijankoski ja Kapeenkoski. Vatianjärven ja Saraaveden välissä oleva Kuusaankoski on Keski-Suomen suurimpia koskia. Kosken rannalla on lehtoa ja kaunista Kuusaan kylämiljöötä, mutta myös kanavasulkurakennelmien toisenlaista maisemaa. Uiton loputtua Kuusaankoski on kunnostettu taimenen lisääntymisalueeksi. Tarvaalankosken kautta Saraaveteen laskevat vedet ovat peräisin Rautalammin reitin ja Lievestuoreenjärven vesistä. 

Kohteeseen kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan sisältyvä Oitinmäki, joka on geomorfologialtaan hyvin erikoinen, 72,5 m korkea muodostuma. Lisäksi kohteeseen kuuluvat Luijankosken-Kapeenkosken alueeseen liittyvät kapealakiset Luijanharju ja Kapeenharju, Vatianjärven itäpuolella oleva louhikkoinen harju Kattamäki sekä Tarvaalan alueella olevat harjumuodostumat Kirkkoniemi ja Aumamäki. Aumamäellä on luonnonsuojeluarvon lisäksi kulttuurihistoriallista merkitystä, sillä sen aumanmuotoista kumparetta on muinoin pidetty kokoontumispaikkana.

 

Kirkkoniemi ja Kirkkosaari ovat suosittuja retkeilykohteita

Kohteella on kaksi kallioaluetta (Saraakallio ja Hiidenvuori). Saraakallio on jyrkkäreunainen, nelisenkymmentä metriä Saraaveden tasosta nouseva maisemallisesti komea kalliovuori, joka on tunnettu kalliomaalauksistaan. Saraakalliolla kasvaa myös uhanalaista lajistoa. Hiidenvuori on tavanomainen karu kallio, jonka jyrkillä ylärinteillä on silokallioita ja vanhoja mäntyjä. Lehdoista merkittävimmät ovat Ranginniemen lehdot, joissa kasvaa mm. metsälehmusta. 

Saraaveden ja Mataroisen väliin jäävä Peukaloinen on rehevä, ruovikkoinen, ruskeavetinen pikkujärvi, jonka rannoilla on alavia luhtaniittyjä. Peukaloinen on linnustoarvoltaan maakunnallista tasoa. 

Kohteen pohjoisin osa-alue, Aatulan perinnemaisemakohde on maakunnallista-valtakunnallista tasoa oleva perinneympäristö. Kohteen tekevät arvokkaaksi pitkään jatkuneen laidunnuksen muovaamat erinomaiset haat ja metsälaitumet. 

Hajanainen, mutta luonnonsuojelullisesti tärkeistä ja luontotyypeiltään vaihtelevista osa-alueista koostuva kohde. Alueella kasvavat tietolomakkeen kohdassa 3.3 (muut tärkeät lajit, ks. karttapalvelu) mainitut Keski-Suomessa uhanalaiset ja harvinaiset putkilokasvilajit ja kansallisesti uhanalainen, Saraakalliolla kasvava kalliokeuhkojäkälä. Uhkina metsäisillä alueilla voivat olla suunnittelemattomat metsänhakkuut, harjualueilla mahdollisesti myös maa-ainesten otto. 

Koskien luonnontilaisuuteen on aikoinaan vaikuttanut uittotoiminta ja sittemmin reitille rakennettu kanava. Kuusaankoski on koskiensuojelulain mukainen kohde. Vuonna 1998 Kuusaankoskea ennallistettiin kalataloudellisin kunnostuksin poistamalla uittorakenteita ja muovaamalla kaloille sopivia kutualueita. Kosket, etenkin Kuusaankoski, ovat suosittua virkistyskalastusaluetta. Koskien rannoilla, etenkin Kuusaankosken rantalehdoissa, maaston kuluminen voi vaikuttaa kasvillisuuteen. 

Aatulan hakamaiden säilyminen edellyttää sopivaa laidunnusta. Laidunnuksen lopettaminen johtaisi kasvillisuuden sulkeutumiseen ja alueen perinneympäristöjen katoamiseen. 

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen (ks. karttapalvelu) taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
  • luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suojeluohjelmat ja -selvitykset:

  • Oitinmäki: Harjujensuojeluohjelma, seutukaavan 4. vk S1, 5. vk SL 617
  • Saraakallio: Seutukaavan 4. vk SL, 5. vk SL 618, arvokkaat kallioalueet
  • Ranginniemi: Seutukaavan 1. vk SU1, 5. vk SL 621, Keski-Suomen lehtoalueselvitys
  • Kirkkoniemi-Kirkkosaari: Metsähallituksen luonnonhoitometsä, seutukaavan 1. vk SU, 5. vk S 600
  • Kapeenharju: seutukaavan 1. vk SU4, 5. vk SL 601
  • Kapeenkoski-Luijanharju: Koskiensuojelulaki, seutukaavan 1. vk SU4, 5. vk S 601
  • Kuusaankoski: Koskiensuojelulaki, seutukaavan 1. vk SU, 5. vk S 602
  • Aumamäki: Seutukaavan 1. vk SU1, 5. vk SL 628
  • Kattamäki-Honkamäki: Seutukaavan 1. vk SU, 5. vk S/ha 660
  • Simunankoski: Seutukaavan 1. vk SU1, 5. vk SL 624
  • Aatula: Perinnemaisemainventoinnit, rantayleiskaava
  • Hiidenvuori: Rantayleiskaavan MU
  • Sammalistonlahti: Rantayleiskaavan MU
  • Kanavareitin vahvistetun rantayleiskaavan ja Vatianjärven rantayleiskaavan SL- ja MU -kohteita

Suojelun toteutuskeinot:

  • Kosket ja vesialueet: Koskiensuojelulaki, vesilaki
  • Rantayleiskaavojen SL -varaukset: Luonnonsuojelulaki
  • Luijanharju: Maa-aineslaki ja rakennuslaki
  • Kapeenharju ja läheiset rantayleiskaavan MU-alueet: Rakennuslaki
  • Oitinmäki, Kattamäki-Honkamäki: Maa-aineslaki, metsälaki
  • Aumamäki: Muinaismuistolaki, maa-aineslaki
  • Kirkkoniemi ja Kirkkosaari: Luonnonsuojelulaki
  • Saraakallio: Luonnonsuojelulaki
  • Aatula: Sopimus, EU:n maatalouden erityistuki
  • Hiidenvuori: Rakennuslaki
  • Sammalistonlahti: Rakennuslaki
  • Ranginniemi: Luonnonsuojelulaki, rakennuslaki
  • Peukaloisen rannat: rakennuslaki

Luontodirektiivin luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
3160 Humuspitoiset järvet ja lammet 1,2
3210 Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 20
7140 Vaihettumissuot ja rantasuot 16
7160 Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 0,01
8220 Kasvipeitteiset silikaattikalliot 8
8230 Kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi-Vernicion dillenii) 0,1
9010 Boreaaliset luonnonmetsät 8
9050 Boreaaliset lehdot 4,2
9060 Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 50
9070 Fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet 4,5
9080 Fennoskandian metsäluhdat 2
91D0 Puustoiset suot 1,2

 

Lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
1910 liito-orava Pteromys volans

 

 

Julkaistu 2.7.2013 klo 10.40, päivitetty 29.7.2019 klo 8.30