Uudenkaarlepyyn saaristo

Natura 2000 -kohteiden tietoja päivitetään

Natura 2000 -kohteiden tiedot ovat osin muuttuneet. Kaikkien kohteiden tietoja ei ole vielä päivitetty tähän verkkopalveluun. Ajantasaiset tiedot ovat karttapalvelussa:

Koodi FI0800133
Kunta Uusikaarlepyy
Pinta-ala 3210 ha
Aluetyyppi  SAC ja SPA

Alue kartalla

Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Alue käsittää lähinnä Uudenkaarlepyyn väli- ja ulkosaaristoa. Pohjoisosassa sijaitsevalla Sandörenin niemellä on yhteys mantereeseen. Saaristoalueen tunnusomaisia piirteitä ovat kallioiset saaret ja luodot, joilla vuorottelevat avokallioalueiden lukuisat kalliolammikot, tyypillinen kalliorantakavillisuus sekä paikoin esiintyvät rehevät rantaleppälehdot. Uudenkaarlepyyn saariston alueelta tapaa myös matalakasvuisia rantaniittyjä ja kivikkoisia rantoja. Edustava dyynialue esiintyy alueen eteläosassa.

Sandörenin pohjoisrannat ovat matalaa merestä noussutta aluetta. Arvokkainta niittyaluetta on Larshällsbuktenin alue. Osa niityistä on ruovikoituneita tai pensoittuneita. Ne olisi tärkeää saada laidunnuksen tai niiton piiriin, koska alueen rannoilla on tavattu useita harvinaisia lintulajeja.

Torsön sijaitsee avomeren äärellä. Sen länsiranta on avokalliota, paikoin louhikkoa. Varsinaista rantametsää ei ole, sillä puusto alkaa vasta kaukana vesirajasta avokallioiden päällä. Kallioperää hallitsee Vaasan graniitti. Metsä on karua jäkäläkangasta. Kankaiden maisemaa monipuolistavat useat varsin edustavat kalliolammikot ja suot. Saaren pohjoisosassa on hiekkarantaa, koillisessa tyrnikasvustot ovat vallanneet alaa. Suojanpuoleinen itäranta on matalampaa ja kasvillisuudeltaan rehevämpää. Rannat ovat kivikkorantoja, joille järviruoko muodostaa monin paikoin kapeita vyöhykkeitä. Rantapuusto on harmaaleppää. Trutören, joka nykyään onkin yhteydessä Torsön saareen, on tärkeä linnuston kannalta ja luontotyyppinä löytyy primäärisukkessio- metsää. Etelämpänä sijaitseva Torsö träsket on pieni luonnontilainen humuspitoinen lampi. Pääsaaren pohjoispuolella on pieni, osittain puuton saaristo, jonka luodoilta löytyy mm. kivikkoisia rantoja, rantaniittyjä, avokallioita ja rantaleppälehtoja.

Storsand on luonnontilaisena säilynyt hiekkaranta-alue, jossa rantavoimat ovat tasoittaneet harjun rantakerrostumaksi. Hietikon edustalla harjuselänne kohoaa Lotanin saareksi, jota yhdistää mannerrantaan vetokannasmainen matalikko. Laaja, lähes kasvipeitteetön hiekka on alttiina merituulelle ja alueella onkin dyynikehitys hyvin edustavasti esillä vesirajasta kasvillisuuden sitomiin dyyneihin. Dyynien välissä on salpaantuneita lampia, jotka edustavat lentohietikkorannoille ominaista kehitystä. Nopea maankohoaminen, loiva ranta yhdessä suhteellisen suuren merenpinnan korkeusvaihtelun kanssa sekä tuulieroosio ylläpitävät laajalla rantavyöhykkeellä jatkuvaa ja nopeata sukkessiota. Maarannan muodostaa paikoin jopa 200 metriä leveä tasainen hiekkakenttä, joka on kasvillisuudeltaan niukka. Siinä kasvaa harvakseltaan kitukasvuisia mäntyjä. Yläpuolisilla dyyneillä kasvaa runsaasti katajaa ja harvakseltaan mäntyjä. Sisämaan dyyneille on jo kehittynyt karuimpia kangasmetsätyyppejä edustavia männiköitä. Näiden taakse muodostuneisiin kosteampiin painanteisiin on muodostunut rehevähköjä kuusivaltaisia metsiä ja korpia sekä pieniä lampia ja järviä, jotka ovat vielä kehityksensä alkuvaiheissa.

Alueen uloin saariryhmä, Stubben, sijaitsee Storsandenista suoraan luoteeseen. Stubben koostuu kolmesta saaresta, joista kaksi on osin puustoisia. Maaperä on moreenia ja rannat etupäässä kivikkorantoja. Saarten keskustat ovat varvikkokangasta. Pääsaarten puusto on sijoittunut rantavyöhykkeen ylälaitaan ja koostuu pääasiassa harmaalepästä sekä koivusta. Joukossa on pihlajia ja kuusia. Rannoilla kasvaa tyrniä. Pääsaarella on pieniä omaleimaisia lampia aivan rannan tuntumassa. Niiden kasvillisuus vaihtelee saraikosta osmankäämiin. Rantaniittyjä on vähän ja ne ovat pienialaisia.

Uudenkaarlepyyn saariston luonto tarjoaa runsaalle linnustolle ruokailu- ja pesimispaikkoja.
Häiriintymättömät saaret ja luodot ovatkin kiinnostaneet monia alan tutkijoita ja harrastajia. Alueelta tavataan merihanhia ja suuria lokkiyhdyskuntia. Paikoin on myös tavattu harvinaisuuksia kuten etelänsuosirri ja viiksitimali.

Alueella on kiinteitä muinaisjäännöksiä ja saariston perinteisiin elinkeinoihin liittyvää rakennuskantaa.
Stubbenilla on majakka, jossa toimii nykyisin matkailuyritys. Torsön ja Storsandin hiekkarannat ovat monien lomailijoiden suosiossa. Storsandin hiekkaranta-alue tarjoaa edellytyksiä myös sukkessiotutkimukselle.

Avomeren äärellä sijaitsevien kallioisten saarten ja rantaniittyjen sekä mantereella olevan hiekkarannan ja kehittyvien dyynien suojelukohde.
Tärkeä linnustonsuojelukohde. Huomattava merkitys myös virkistyskäytön ja luontomatkailun kannalta.

Kohdan 3.3. koodilla D merkityt lintulajit: alueellisesti merkittäviä pari- ja yksilömääriä. Storsandin hiekkarannalla on suosittu uimaranta. Varsinkin juhannuksen aikoihin kävijöitä, myös teltoissa ja matkailuvaunuissa yöpyjiä on runsaasti. Kävijöiden aiheuttaman kulutuksen minimoimiseksi liikkuminen ja oleskelu alueella on ohjattu pois arimmilta alueilta. Storsandin luonnonsuojelualueelle on laadittu hoitoja käyttösuunnitelma vuonn 2005. Opastusta ja alueen palveluvarustusta on parannettu.
Luontomatkailun lisääntyminen voi ohjaamattomana aiheuttaa liikakulutusta ja häiritä linnustoa.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä
  • luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
  • luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suurin osa alueesta kuuluu rantojensuojeluohjelmaan.
Storsandin alue sisältyy myös harjujensuojeluohjelmaan.

Suurin osa alueesta rauhoitettu yksityismaan luonnonsuojelualueina.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suojelu toteutetaan pääasiassa luonnonsuojelulain nojalla sekä soveltuvin osin rakennuslain ja vesilain säännösten keinoin. Rakennuslakia sovelletaan vahvistettujen rantakaavojen alueilla. Vesialueiden suojelu toteutetaan vesilain ja luonnonsuojelulain nojalla siten, että luonnonsuojelulakia sovelletaan alueen omistajien sitä halutessa.

Valtion hallinnassa olevista ja vielä hankittavista maa-alueista muodostetaan luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue. Osa alueesta voidaan rauhoittaa yksityismaan suojelualueena.

Suojelutavoitteet eivät rajoita alueella olevien virallisten väylien ja pienveneväylien kunnossapitoa vesilain säännösten mukaisesti. Nykyisten loma-asuntojen käyttöä ja kunnossapitoa ei ole tarpeen rajoittaa.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit

Nimi

Pinta-ala,ha

Vedenalaiset hiekkasärkät 15
Fladat, kluuvijärvet ja laguuninomaiset lahdet 17,3
Karit ja kalliorantojen levävyöhykkeelliset vedenalaiset osat 118
Kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus 7,9
Atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot 25,4
Itämeren harjusaaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen kasvillisuus sekä vedenalainen kasvillisuus 12
Itämeren ulkosaariston ja merivyöhykkeen saarien ja luotojen ryhmät 9,99
Itämeren boreaaliset rantaniityt 22,7
Itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta 0,329
Liikkuvat alkiovaiheen dyynit 3,16
Rannikon liikkuvat Ammophila arenaria -rantakauradyynit (valkoiset dyynit) 2,9
Rannikoiden kiinteät ruohokasvillisuuden peittämät dyynit (harmaat dyynit) 9,07
Kiinteät, kalkittomat Empetrum nigrum -variksenmarjadyynit 0,49
Atlanttisen, kontinentaalisen ja boreaalisen alueen metsäiset dyynit 54,1
Magnopotamion tai Hydrocharition-kasvustoiset luontaisesti ravinteiset järvet 0,188
Humuspitoiset järvet ja lammet 1,75
Eurooppalaiset kuivat nummet 3,78
Vaihettumissuot ja rantasuot 24,3
Letot 0,945
Kasvipeitteiset silikaattikalliot 5,02
Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät 191
Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 105
Puustoiset suot 16,38

Päätöksellä poistetut luontotyypit

Nimi

Boreaaliset luonnonmetsät

Suojelun perusteina olevat lajit

Laji

Tieteellinen nimi

helmipöllö Aegolius funereus
ruokki Alca torda
jouhisorsa Anas acuta
lapasorsa Anas clypeata
heinätavi Anas querquedula
karikukko Arenaria interpres
tukkasotka Aythya fuligula
lapasotka Aythya marila
pyy Bonasa bonasia
kaulushaikara Botaurus stellaris
valkoposkihanhi Branta leucopsis
etelänsuosirri Calidris alpina schinzii
kuovisirri Calidris ferruginea
lapinsirri Calidris temminckii
riskilä Cepphus grylle
ruskosuohaukka Circus aeruginosus
laulujoutsen Cygnus cygnus
muuttohaukka Falco peregrinus
nuolihaukka Falco subbuteo
varpuspöllö Glaucidium passerinum
kurki Grus grus
pikkulepinkäinen Lanius collurio
selkälokki Larus fuscus fuscus
naurulokki Larus ridibundus
jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
pilkkasiipi Melanitta fusca
keltavästäräkki Motacilla flava
kivitasku Oenanthe oenanthe
suokukko Philomachus pugnax
tundrakurmitsa Pluvialis squatarola
mustakurkku-uikku Podiceps auritus
härkälintu Podiceps grisegena
haahka Somateria mollissima
räyskä Sterna caspia
kalatiira Sterna hirundo
lapintiira Sterna paradisaea
ristisorsa Tadorna tadorna
teeri Tetrao tetrix
liro Tringa glareola
punajalkaviklo Tringa totanus
saukko Lutra lutra
liito-orava Pteromys volans

 Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia

 

Julkaistu 16.10.2019 klo 11.50, päivitetty 16.10.2019 klo 11.52

Aihealue: