UK-puisto - Sompio - Kemihaara

Natura 2000 -kohteiden tietoja päivitetään

Natura 2000 -kohteiden tiedot ovat osin muuttuneet. Kaikkien kohteiden tietoja ei ole vielä päivitetty tähän verkkopalveluun. Ajantasaiset tiedot ovat karttapalvelussa:

Koodi

FI1301701

Kunta

Sodankylä, Inari, Savukoski

Pinta-ala

309771  ha

Aluetyyppi

SAC/SPA

Alue kartalla: Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

UKK-kansallispuiston pohjoisosa, Saariselän alue, on karua tunturierämaata. Puuttomat tunturikankaat ovat yleisiä. Puiston eteläosa, Koilliskaira, on suo- ja metsäerämaata. Aapasoita on puiston lounaisosassa, Sompion luonnonpuistossa sekä Vaaranaavan ja Nalka-aavan soidensuojelualueilla. Pounikoita esiintyy tuntureiden juurella. Kansallispuiston alueella on runsaasti lampia ja puroja (yht. pituus yli 1000 km). Puroja reunustavat kuusikkokorvet ja letot. Kemihaaran erämaa-alueella on vanhoja talvitien uria. Uittipiekan kämppä.

Suomen arvokkaimpia erämaa-alueita. Laaja yhtenäinen kokonaisuus, johon sisältyy lukuisia luontotyyppejä. Tarjoaa monipuolisen elinympäristön sekä linnustolle että nisäkkäille.

Aluetta käytetään puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita.

Metsänhoito on aiemmin vaikuttanut kohteen luonnontilaan. Tiet ja erilaiset palvelut ulottuvat aivan alueen rajoille. Turismi ja lisääntyvä retkeily aiheuttavat ympäristön kulumista. Poronhoitoaluetta.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen (ks. karttapalvelu) taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla
  • luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

UK-puisto-Sompio-Kemihaaran -alue on kokonaan toteutettu. Alueeseen kuuluvat Urho Kekkosen kansallispuisto ja Sompion luonnonpuisto on perustettu luonnonsuojelulain nojalla. Samoin Uura-aavan, Nalka-aavan ja Vaara-aavan soidensuojelualueet. Kemihaaran erämaa-alue on perustettu erämaalain nojalla.Alueensuojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit (ha)

Tietolomakkeen taulukko 3.1

  • Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (263)
  • Humuspitoiset järvet ja lammet (577)
  • Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (1800)
  • Alpiiniset joet ja niiden penkereiden ruohokasvillisuus (89,6)
  • Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium -kasvillisuutta (833)
  • Alpiiniset ja boreaaliset tunturikankaat (26500)
  • Subarktiset Salix-pensaikot (10)
  • Alpiiniset ja boreaaliset silikaattialustan niityt (2)
  • Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt (0,7)
  • Keidassuot (1160)
  • Vaihettumissuot ja rantasuot (3360)
  • Fennoskandian lähteet ja lähdesuot (13)
  • Cratoneurion-huurresammallähteet, joissa muodostuu kalkkiliejusaostumia (0,5)
  • Letot (1440)
  • Aapasuot (47900)
  • Vuorten kvartsipitoiset vyörysoraikot ja -lohkareikot lumirajalla (66)
  • Kasvipeitteiset silikaattikalliot (4278)
  • Boreaaliset luonnonmetsät (172000)
  • Tunturikoivikot (27000)
  • Boreaaliset lehdot (146,9)
  • Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit (40)
  • Fennoskandian metsäluhdat (7)
  • Alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (50)
  • Puustoiset suot (8300)

Suojelun perusteina olevat lajit

Tietolomakkeen taulukko 3.2

  • helmipöllö, Aegolius funereus
  • lapinkirvinen, Anthus cervinus
  • suopöllö, Asio flammeus
  • pyy, Bonasa bonasia
  • huuhkaja, Bubo bubo
  • lapinsirri, Calidris temminckii
  • keräkurmitsa, Charadrius morinellus
  • koskikara, Cinclus cinclus
  • sinisuohaukka, Circus cyaneus
  • laulujoutsen, Cygnus cygnus
  • palokärki, Dryocopus martius
  • pohjansirkku, Emberiza rustica
  • ampuhaukka, Falco columbarius
  • tuulihaukka, Falco tinnunculus
  • kuikka, Gavia arctica
  • varpuspöllö, Glaucidium passerinum
  • kurki, Grus grus
  • jänkäsirriäinen, Limicola falcinellus
  • sinirinta, Luscinia svecica
  • jänkäkurppa, Lymnocryptes minimus
  • uivelo, Mergus albellus
  • keltavästäräkki, Motacilla flava
  • kivitasku, Oenanthe oenanthe
  • vesipääsky, Phalaropus lobatus
  • suokukko, Philomachus pugnax
  • lapinuunilintu, Phylloscopus borealis
  • pohjantikka, Picoides tridactylus
  • kapustarinta, Pluvialis apricaria
  • lapintiira, Sterna paradisaea
  • lapinpöllö, Strix nebulosa
  • hiiripöllö, Surnia ulula
  • sinipyrstö, Tarsiger cyanurus
  • teeri, Tetrao tetrix
  • metso, Tetrao urogallus
  • mustaviklo, Tringa erythropus
  • liro, Tringa glareola
  • palolatikka, Aradus angularis
  • mäntyhuppukuoriainen, Stephanopachys substriatus
  • pohjanharmoyökkönen, Xestia borealis
  • ahma, Gulo gulo
  • saukko, Lutra lutra
  • lapinhilpi, Arctagrostis latifolia
  • tundrasara, Carex holostoma
  • kiiltosirppisammal, Hamatocaulis vernicosus
  • isonuijasammal, Meesia longiseta
  • laaksoarho, Moehringia lateriflora
  • lapinleinikki, Ranunculus lapponicus
  • lettorikko, Saxifraga hirculus

Alueella on lisäksi 7 uhanalaista lajia.

Julkaistu 6.9.2019 klo 13.14, päivitetty 3.10.2019 klo 9.41

Julkaisija: