Tulliniemen linnustonsuojelualue

Koodi

FI0100006

Kunta

Hanko

Pinta-ala

2 566 ha

Aluetyyppi

SCI ja SPA

Tiivistelmä virallisen Natura-tietolomakkeen tiedoista (VNP 8.5.2002):
FI0100006.pdf

Alueen kuvaus

Tulliniemi on Salpausselän harjun läntisin ja uloin merenpäällinen osa ja on siten maapohjaltaan ja rannoiltaan laajalti hiekkaperäistä. Uddskatan ja varsinainen Tulliniemen kärki sen sijaan ovat kallioisia. Rannat ovat ympäröivän saariston luonteesta johtuen melko suojattomia. Saariston olosuhteet vastaavat lähinnä ulkosaariston uloimpia osia ja merivyöhykettä. Saaret ovat usein pieniä ja metsättömiä, muodoiltaan laakeita katajaa tai variksenmarjavarvikkoa kasvavia luotoja. Läntisessä saaristossa on myös muutamia metsäisempiä saaria. Saaristo on merkittävää merilintualuetta.

Alue on tärkein erilaisten dyynityyppien edustaja Uudellamaalla. Tullstrandenilla on hyvin kehittynyt sarja dyynisukkession eri vaiheita valkeista dyyneistä ruskeisiin ja siellä on edustettuina monia dyyneille luonteenomaisia sekä myös uhanalaisia ja harvinaisia lajeja kuten esim. otakilokki (Salsola kali) ja laukkaneilikka (Armeria maritima) sekä lännenmaltsa (Atriplex glabriuscula).

Harjumuodostumaan liittyvät vedenalaiset hiekkapohjaiset putkilokasvien ja näkinpartaislevien luonnehtimat habitaatit ovat alueella myös erityisen edustavat ja laajat. Kalliorantojen vedenalaisessa kasvillisuudessa on myös havaittavissa selvä vyöhykkeisyys: rihmalevävyöhyke - rakkolevävyöhyke - punalevävyöhyke.

Saaristoalue on pesivän merilinnusto kannalta erittäin tärkeää aluetta, jossa pesii runsaasti haahkoja, merihanhia, tiiroja, lokkeja ja kahlaajia sekä eräitä alueellisesti uhanalaisia lajeja kuten mm. tylli (Charadrius hiaticula) ja pilkkasiipi (Melanitta fusca). Tärkeitä lintujen pesimä- ja ruokailualueita ovat mm. Stenskäriä ympäröivät alueet, Måslandet, Kummelskärin ja Andalskärin alueet sekä Långskär lähiluotoineen. Alueelta on myös pesimäaikaisia havaintoja mm. valkoposkihanhesta (Branta leucopsis) ja ristisorsasta (Tadorna tadorna). Läntinen saaristo on myös valtakunnallisesti uhanalaisen perhosen esiintymisaluetta.

Tulliniemen edustan vesialueet ovat merkittävä muutonaikainen levähdysalue monille sukeltajasorsille. Keväisin tavataan säännöllisesti esim. haahkoja ja alleja yli 20 000 yksilöä. Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Tulliniemi on yksi Suomen tärkeimpiä muuttolintuväyliä ja siten myös muutto- ja vaelluslintututkimuksen avainpaikkoja Suomessa.

Suojelun toteutuskeinot

2566 hehtaarin Natura-alueesta on mannerrantoja ja saaria noin 460 ha ja vesialueita noin 2110 ha. Tulliniemen suojelualueen länsipuolelta Natura-alueeseen kuuluvat vain saaret.

Alueen itäosa, Tulliniemen suojelualue, on laajuudeltaan n. 2240 ha ja kokonaisuudessaan rauhoitettu luonnonsuojelulain mukaisena suojelualueena.

Tämän lisäksi alueeseen liittyy Hangon kaupungin hallinnassa oleva saaristo, maapinta-alaltaan noin 220 ha, nykyisen Tulliniemen suojelualueen länsipuolelta aina lääninrajaan saakka. Saaret on seutukaavassa osoitettu virkistysalueiksi ja ne ovat Hangon kaupungin virkistysalueita. Tätä käyttömuotoa jatketaan alueella, ja Natura 2000-verkoston tavoitteet turvataan Hangon kaupungin päättämillä alueen käyttösäännöillä.

Alue on liitetty myös kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi.

Julkaistu 25.7.2013 klo 11.26, päivitetty 25.7.2013 klo 11.25

Julkaisija: