Tapilanlahti

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200037
Sauvo
314 ha
SCI ja SPA

Alueen kuvaus

Tapilanlahden alue on Sauvonjoen suistossa kapean ja pitkän merenlahden perällä. Leiskunsyvän lahti on muusta kokonaisuudesta erillään oleva irtikuroutunut lahti. Alueelle ovat tunnusomaisia alavat laajat niityt ja leveät ruovikkovyöhykkeet. Alueen kasvillisuus on monipuolista ja varsinkin edelleen laidunnettujen rantaniittyjen, pienialaisten ketojen sekä tervaleppähaan kasvisto on hyvin edustavaa.

 Sauvonjoen rantaniittyyn kuuluu myös hiekkaisia rinneketoja, kuusivaltaista metsälaidunta alueen luoteisreunalla sekä kaistale tervaleppähakaa rantaniityn keskivaiheilla. Metsälaitumella suurten kuusten alla kasvillisuutta on niukemmin. Kedolla kasvillisuus on hyvin edustavaa kuivaa heinä- ja ruohoniittyä. Valtalajeja ovat nurmirölli, huopakeltano ja lampaannata. Myös kangasajuruoho esiintyy melko runsaana. Pienialaisena esiintyy myös harvinaista kasvillisuustyyppiä kangasketoa, jonka huomionarvoisia lajeja ovat mäkikaura, ketonoidanlukko, hakarasara, mäkihärkki, hina, sikoangervo, ketopiippo, hietalemmikki ja nuokkukohokki. Tervaleppähaassa vallitsevat ranta-alpi, nurmilauha ja mesiangervo. Rantaniityn kasvillisuus vaihtelee laikuittaisesti valtalajin mukaan: vesisara, luhtavilla ja nurmilauha. Huomionarvoisia lajeja ovat merisara, hirssisara ja hentosuolake. Kärkniemen pohjukan rantaniityn lajisto ei ole yhtä edustavaa kuin edellä. Kasvillisuudesta osa on kosteaa nurmilauhaniittyä, ja muuten laikuittaisesti lajeittain vaihtuvaa matalakasvuista rantaniittyä.

Tapilanlahden alue on linnustollisesti monipuolinen. Tyypillisiä alueen vesi- ja rantalintuja ovat koskelot, kyhmyjoutsen, kalalokki, nauru-, meri- ja harmaalokki. Rehevät ja matalat merenlahdet ovat linnustollisesti alueen arvokkaimpia. Ruovikkorannoilla yleisesti pesiviä lajeja ovat mm. nokikana, heinäsorsa, silkkiuikku, naurulokki, telkkä ja ruokokerttunen, rytikerttunen, pajusirkku ja erikoisuutena viiksitimali. Tapilanlahden alueen laajat niityt, ruovikkovyöhyke ja reunametsät elättävät useita merkittäviä ja uhanalaisia lajeja. Alueella esiintyy ainakin huuhkaja, kaulushaikara, kurki, pyy, suokukko, liro, mehiläishaukka ja ruskosuohaukka. Muuta tavanomaista lajistoa ovat tavi, lapasorsa, haapana, punasotka, tukkasotka, mustaviklo ja taivaanvuohi. Alue on myös tärkeä hanhien ja laulujoutsenten muutonaikainen levähdysalue.

Heskelimäki on murroslinjojen rajaama jyrkkärinteinen kallioalue, joka rajautuu lounais- ja länsireunaltaan Leiskunsyvän lahteen. Korkein laki kohoaa lähes 60 metriä ympäristöään korkeammalle. Geologisesti arvokkaita aluepiirteitä ovat jyrkänteiden tyvien vaaka- ja vinorakoilun synnyttämät suuret kolot ja edustavat rinnelohkareikot. Alueen kasvillisuus on varsin monipuolista. Lakiosissa tavanomaiset kangasmetsät ovat vallitsevia, notkelmissa tavataan pieniä korpilaikkuja. Etelärinteellä on paikoin puolukka-lillukkatyypin kuivalehtoa. Lounaisjyrkänteen alla on hieman tuoreempaa, lajistoltaan kohtalaisen monipuolista lehtipuuvaltaista lehtoa, jossa kasvaa mm. maarianverijuuri. Saman jyrkänteen tyven keskiosissa olevassa laajassa rapautumaonkalossa on edustavia sammalkasvustoja, mm. harvinainen luutasammal.

Suojelutilanne

Ei suojeltu.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Kohde kuuluu lähes kokonaan lintuvesien suojeluohjelmaan/seutukaavan luonnonsuojelualueeseen tai MM2L-alueeseen.

Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla.

Luontodirektiivin luontotyypit

Jokisuistot (1130)

37%

Rannikon laguunit* (1150)

17%

Merenrantaniityt* (1630)

12%

Lähteet ja lähdesuot (7160)

<1%

Silikaattikalliot (8220)

2%

Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät*(9030)

<1%

Hakamaat ja kaskilaitumet (9070)

3%

* priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II lajit

Alueelta ei ole tiedossa luontodirektiivin liitteen II lajeja.

Lintudirektiivin liitteen l linnut

Bubo bubo
Sterna hirundo
Botaurus stellaris
Grus grus
Cygnus
cygnus
Tringa glareola
Pernis apivorus
Dryocopus martius
Emberiza hortulana
Bonasa
bonasia

Circus aeruginosus
Circus cyaneus
Philomachus pugnax
Branta leucopsis

huuhkaja
kalatiira
kaulushaikara
kurki
laulujoutsen
liro
mehiläishaukka
palokärki
peltosirkku
pyy

ruskosuohaukka
sinisuohaukka
suokukko
valkoposkihanhi

Alueella esiintyy lisäksi kaksi uhanalaista lajia, joiden tarkemmat tiedot ovat vain maanomistajien ja muiden asianosaisten saatavissa.

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut 

Anas querquedula

heinätavi

Tringa totanus

punajalkaviklo

Lymnocryptes minumus

jänkäkurppa

Ardea cinerea

harmaahaikara

Tringa erythropus

mustaviklo

Muuta lajistoa 

Anas penelope

haapana

Ciconia ciconia

kattohaikara

Motacilla flava

keltavästäräkki

Anas clypeata

lapasorsa

Scolopax rusticola

lehtokurppa

Tringa ochropus

metsäviklo

Emberiza schoeniclus

pajusirkku

Aythya ferina

punasotka

Actitis hypoleucos

rantasipi

Acrocephalus schoenobaenus

ruokokerttunen

Acrocephalus scirpaceus

rytikerttunen

Anas platyrhynchos

sinisorsa

Gallinago gallinago

taivaanvuohi

Anas crecca

tavi

Bucephala clangula

telkkä

Aythya fuligula

tukkasotka

Tringa nebularia

valkoviklo

Motacilla alba

västäräkki

Panurus biarmicus

viiksitimali

Erigone welhi

irlanninkääpiöhämähäkki

Thamnobryum alopecurum

luutasammal

Julkaistu 9.8.2013 klo 15.48, päivitetty 9.8.2013 klo 15.48

Aihealue: