Suvasveden saaristot

Koodi

FI0600028

Kunta

Leppävirta, Tuusniemi, Kuopio

Pinta-ala (ha)

8539

Aluetyyppi

SCI ja SPA

Alueen kuvaus

Suvasveden saaristojen alue koostuu neljästä erillisestä osasta, jotka yhdessä muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Alueen kallioperä on graniittia ja migmatiittia, moreenin ollessa yleisin maalaji. Suvasvesi koostuu kahdesta laajasta selästä, joiden kautta kulkee voimakas luode-kaakko -suuntainen murrosvyöhyke. Altaan itäosassa murros muodostaa pitkän ja sokkeloisen salmireitistön. Murroslaakson alueella korkeuserot ovat suuria ja kalliojyrkänteet rannoilla yleisiä. Avaran selkävesialueen katkaiseva pienten saarien kirjoma Jakmien saaristo on loivapiirteisempää. Suvasvedellä on runsaasti silokalliorantoja.

Suuria saaria lukuunottamatta kalliometsien runsaus on leimaa antava piirre alueen metsäkasvillisuudessa. Valtaosa alueen metsistä on kuivia ja kanervatyypin kankaita. Puuston rakenne vaihtelee, mutta yleisimmin on mäntyvaltaista sekametsää, jossa männyn lisäksi kasvaa koivua, kuusta, katajaa ja paikoin harmaaleppää sekä suuriakin haapoja. Tuoreen kankaan kuusisekametsiä on etenkin suurien saarien keskiosissa. Koivuvaltaisia metsiköitä, paikoin erittäin edustavia, on hajallaan alueen itäosissa. Muutamin paikoin on pienialaisia soistumia ja lehtomaista kangasta, jossa koivu-harmaaleppä -sekapuuston lisäksi kasvaa mm. raitaa, haapaa ja lehtopensaita. Alueella on merkittävä määrä luonnontilaista tai sitä lähestyvää metsää, jonka säilymisen jo tehdyt suojeluratkaisut turvaavat.

Suvasveden allas on laaja ja syvä, joten veden viipymä on suhteellisen pitkä. Veden laatu on hyvä ja humuspitoisuus on melko pieni. Järvityyppinä Suvasvesi on ruokojärvi. Rannat ovat pääosin karuja ja rantojen kasvillisuusvyöhykkeet pienialaisia.

Alueen pesimälinnustoon kuuluvat mm. kuikka (15 paria), kalasääski (4p), kurki (2p) ja selkälokki (30p) ja nisäkäslajistoon mm. saukko.

Luonnontilaisuutensa ja laajuutensa vuoksi maakunnan arvokkaimpia vesiluonnon kokonaisuuksia.

Linnustoltaan arvokas kohde. Myös kalataloudellista arvoa.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Rantojensuojeluohjelmaan kuuluva kohde. Maa-alueista perustetaan luonnonsuojelualueita lukuunottamatta itäisen osa-alueen läntistä osaa, missä toteutuskeinona on rakennuslaki eli vahvistetun yleiskaavan mukainen ratkaisu. Vesialueet toteutetaan vesilailla.

Luontodirektiivin luontotyypit

Humuspitoiset lammet ja järvet

0%

Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on
Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta

0%

Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt

0%

Vaihettumissuot ja rantasuot

0%

Kasvipeitteiset silikaattikalliot

5%

Kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-
Scleranthion
tai Sedo albi-Veronicion dillenii)

1%

Boreaaliset luonnonmetsät

4%

Boreaaliset lehdot

0%

Fennoskandian metsäluhdat

0%

Puustoiset suot

1%

Luontodirektiivin liitteen II lajit

Lutra lutra

saukko

Pteromys volans

liito-orava

Julkaistu 20.6.2013 klo 12.44, päivitetty 20.6.2013 klo 12.44